Epaalan koulu: Marjatta Aakkula tarttui tilaisuuteen ja vuokrasi kyläkoulun

Uusi toimintakeskus Epaalaan

Käsitytöt ovat lähellä Marjatta Aakkulan sydäntä.

– Jos haluaa jotakin, täytyy joskus napata vain lennosta, Marjatta Aakkula hymyilee.

Energinen, iloinen ja ulospäin suuntautunut Aakkula ei halua jäädä eläkepäivikseen kiikkustuoliin odottamaan elämän ohimenoa, vaan tarttuu asioihin tomeralla otteella. Hän vuokrasi Epaalan koulun helmikuun alusta lähtien ja aikoo kehittää paikasta aktiivisen toimintakeskuksen.

– Toivon, että ihmiset ottavat minuun yhteyttä ja mietimme yhdessä, mitä kaikkea tänne voisi kehittää.

Tilaa eri toiminnoille on vanhassa koulurakennuksessa runsaasti. Aakkula toivoo taloon muun muassa eri alojen yrittäjiä, harrastajia, kokoontuvia yhdistyksiä, talon toiminnoista kiinnostuneita päiväkävijöitä sekä rauhoittumisesta tai kieliopinnoista haaveilevia matkailijoita.

Saattaa olla, että yhdestä pienemmästä luokasta voisi tulla kankurien ja käsityölästen huone.

Ideoista keskusteltiin Epaalan koululla alustavasti pienellä porukalla sunnuntaina. Seuraavan kerran koululla on avoimien ovien päivä laskiaissunnuntaina 26.2. kello 12–16.

– Tutustumiskäyntejä voi mieluusti sopia sitä ennenkin, Aakkula toivoo.

 

Opettamista ja yrittäjyyttä

Marjatta Aakkula vuokrasi Epaalan koulun ja aikoo kehittää siitä elävän toimintakeskuksen.

Marjatta Aakkula on syntynyt ja kasvanut Pohjassa, tehnyt uran kieltenopettajana ja palannut kotitilalleen maatalousyrittäjäksi. Nyt tilan toiminnot eivät enää juurikaan työllistä, joten naisella on aikaa suunnata energiaansa muuhun.

Aakkula on toiminut opetusalalla vuodesta 1965 lähtien, ensin sijaisena ja sitten vakituisena lehtorina Kosken lukiossa. 70-luvun alussa hän piti Tampereella yksityistä kielikoulua, jossa oli parhaimmillaan viisi opettajaa ja 70 oppialasta.

– Usein tunneillamme kävi opiskelijoita, jotka halusivat parantaa numeroistaan koulussa. Jo kymmenen oppituntia pienryhmässä riitti tähän mainiosti, Aakkula muistelee.

Vuosituhannen vaihteessa perhesyyt vaativat paluumuuttoa. Äiti oli iäkäs ja sisar sairastui. Tilan töiden ohessa Aakkula toimi joitakin vuosia kielten opettajana Hämeenlinnassa ja Tampereella.

– Parhaimmillaan minulla oli sata lammasta, lampaanvillan kanssa edelleen puuhaava Aakkula kertoo.

 

Eurooppalaisia kieliä

Marjatta Aakkula hallitsee poikkeuksellisen määrän eri kieliä. Hän pystyy opettamaan kuutta eri kieltä: suomea, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa ja espanjaa. Kieliopinnoissa on ollut mukana myös kyseisten kielialueiden kirjallisuus ja kulttuurihistoria.

Yksi hänen unelmistaan on tarjota kieltenopetusta Epaalan koululla. Näin koulu pysyisi myös opetustarkoituksessa.

– Voin esimerkiksi pitää keskustelutunteja tai voimme yhdessä tarkastella tekstejä ja suomentaa niitä, Aakkula kaavailee.

Hän haaveilee myös suomen kielen kursseista ja kulttuurimatkoista ulkomaalaisille.

– Olen itsekin käynyt yksityiskoulussa osana opintojani. Olin kolme kuukautta Oxfordissa sijaitsevassa koulussa, jossa oli todella hyvä opetus.

Majoitusta Epaalan koululla voisi järjestää lähinnä pyhiinvaeltajatyyliin, mutta enemmän yksityisyyttä kaipaaville yösija voisi olla Aapiskukossa.

– Tästä on sinne sopiva kävely- tai pyöräilymatka.

Aakkulalla on itsellään runsaasti kokemusta matkailusta ja opintoretkistä, joita on suuntautunut Euroopan lisäksi Peruun ja Meksikoon. Lisäksi hän on asunut seitsemän vuotta Ruotsissa.

 

Vaaka tasapainossa

– Minä olen kuin vaaka, jossa molempien punnusten tulee olla tasapainossa, Marjatta Aakkula toteaa.

Kielten ja kulttuurien opetuksen ohella hänen elämäänsä on rikastuttanut rakkaus käsitöihin. Ne tulivat lampaiden pidon ohella kuvaan, kun Aakkula huomasi villan olevan kaikkein paras materiaali, jota ei enää saanut kaikista kaupoista.

Aakkula on myös nuoresta pitäen ommellut vaatteita, kuten iltapuvun, juhla-asuja ja oman hääpukunsa.

– Käsityöt ovat sukujuurissani vahvasti mukana. Isälläni oli setä, jolla oli kehräämö 50-luvulle saakka ja äiti taas on samaa sukua Selma Vuorelman kanssa.

Maalaistalon tyttärenä Marjatta Aakkula oppi emännöimään ja hoitamaan karjaa. Myös lampaiden hoito ja luonnossa retkeily toimivat aikoinaan hyvänä vastapainona koulutyölle.

Nykyisin hänellä ei ole enää tuotantoeläimiä, vaan kaksi koiraa, sekarotuiset Urho ja tämän poika Cèsar.

Käsitöiden ja koirien kanssa touhuamisen lisäksi Aakkula harrastaa oikeustieteen opiskelua Helsingin avoimessa yliopistossa ja Tampereen kesäyliopistossa ja kirjoittaa kirjaa isästään, agrologi Reino Aakkulasta. Jo kouluaikana hän kirjoitti päiväkirjaa ja on aina harrastanut lukemista ja elokuvia sekä teatteria.

Marita Kaura, Heidi Pöllänen ja Raija Seppi ideoivat sunnuntaina Marita Aakkulan kanssa toimintaa Epaalan koululle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?