Valtuutetun kyselytunti

Kuntavaaliehdokkuutta ja puoluetta harkitseva Sanna Tukiainen tenttasi Mirva Kittilää Sydän-Hämeen Lehden ehdokasillassa.

Mitä, miten ja missä kannattaa tehdä, jos tähtää valtuustoon? Neljä vuotta sitten Pälkäneen kunnanvaltuustoon äänestetty Mirva Kittilä kertoi kampanjoinnista ja valtuustotyöstä ehdokkaille ja ehdokkuutta harkitseville, kun Sydän-Hämeen Lehti järjesti viikko sitten ehdokasillan.

Työsuojeluvaltuutettuna Atrian broilerteurastamolla Sahalahdella toimiva Sanna Tukiainen käytti tilaisuutta hyväkseen ja tuli testaamaan ajatuksiaan: olisiko hänestä ehdokkaaksi ja mikä olisi oikea puolue.

 

Mitä hyödyttää lähteä ehdokkaaksi?

– Valtuutettuna, ja etenkin pienen kunnan valtuutettuna pääsee vaikuttamaan kunnan asioihin. Ja vaikkei pääsisi valtuustoon, riittää lautakuntapaikkoja, joissa valmistellaan ja päätetään asioita.

 

Kuinka usein valtuusto kokoontuu?

– Valtuustotyö ei kauheasti kuormita: kokouksia on 4–5 kertaa vuodessa. Lautakunnat kokoontuvat useammin, esimerkiksi sivistyslautakunta noin kerran kuukaudessa. Ja kunnanhallituksen kokouksia voi olla parin viikon välein.

 

Pitääkö olla sivistysalan asiantuntija, jos lähtee sivistyslautakuntaan?

Kuntavaaliehdokkuutta ja puoluetta harkitseva Sanna Tukiainen tenttasi Mirva Kittilää Sydän-Hämeen Lehden ehdokasillassa.

– Valtuutetuille koulutetaan perusasiat valtuustokauden alkajaisiksi. Luottamushenkilöt ovat maallikoita, asiat esittelevä viranhaltija on asiantuntija. Esimerkiksi sivistyslautakunnassa päätösesitykset tekee sivistystoimenjohtaja. Se on omasta aktiivisuudesta kiinni, paljonko hankkii esityslistojen lisäksi tietoa.

– Ehdokkailta kysellään jo ennen vaaleja, mitkä asiat kiinnostavat, jotta lautakuntiin löydettäisiin niiden asioista kiinnostuneita ihmisiä.

 

Millaisissa asioissa maallikko voi vaikuttaa päätöksentekoon?

– Esimerkiksi sivistyslautakunnassa on paljon vuodesta toiseen toistuvia asioita, kuten määrärahat ja miten ne jaetaan. Ne menevät yleensä sivistystoimenjohtajan esityksen mukaisesti, eikä lautakunnan jäsenillä ole siihen hirveästi sanomista. Päättäjät vaikuttavat esimerkiksi tuntikehykseen eli siihen miten paljon koulut saavat tunteja ja jakotunteja.

– Ei asioiden haltuun ottaminen ole niin vaikeaa kuin helposti kuvittelisi, sillä viranhaltija esittelee ja taustoittaa niitä. Sellaiset asiat, joista ei ole itse kiinnostunut, menevät helposti keskusteluitta. Esimerkiksi kaava-asiat hyväksytään usein sellaisenaan, jos kuntalaiset eivät ota yhteyttä tai kukaan ota niitä puheeksi.

 

Mikä on valtuuston sukupuolijakauma?

– Naiset ovat edelleen aliedustettuja (20 miestä ja 7 naista). Maalla on ehkä ollut perinne, että miehet ovat hoitaneet asioita, mutta varsinaiseen tytöttelyyn en ole törmännyt.

 

Näkyykö puoluekanta valtuustossa?

– Isoissa kaupungeissa ehkä enemmän, meillä ei juurikaan. Omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset miettivät aidosti kunnan etua. Jopa puolueen sisällä on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Ja meillä ollaan perheen keskenkin asioista eri mieltä, mutta ei Jukan miehuus siihen kaadu, jos vaimo äänestää eri tavalla kuin hän.

– Paikallisessa päätöksenteossa ei kannata lähteä loanheittoon. Vaikka asioista oltaisiin salissa eri mieltä, niin jo eteisessä takkia päälle laittaessa on kaikkien kanssa välittömät välit.

 

Mitä eroa esimerkiksi keskustan ja kokoomuksen ideologioilla on?

– Keskustalaiset arvot ovat ehkä syvemmällä maaseudulla ja pienyrittäjyydessä. Kokoomus ajaa valtakunnan politiikassa kovempia arvoja ja markkinataloutta, mutta paikallisesti ei ole isoakaan eroa.

– Jokaisen pitää lähteä siihen porukkaan, jonka kokee eniten omakseen. Minä en pode ehdokaskateutta: se ei ole minulta eikä meidän ryhmältä pois, jos ihmiset lähtevät toiselle listalle; pääasia että saadaan fiksuja ihmisiä mukaan päätöksentekoon.

– Lisäksi pitää muistaa, että mukaan voi lähteä myös sitoutumattomana. Meillä on Pälkäneellä sitoutumaton kunnanhallituksen puheenjohtajana ja keskustan kunnanhallitusedustajista kaksi on sitoutumattomia.

 

Miten paljon ehdokkuus teettää töitä?

– Ei ehdokkuus ole kokopäivätyö, ja siihen saa apua. Ainakin meillä on pari ehdokaskoulutustilaisuutta, joissa saa käytännön asioihin apua kädestä pitäen.

– Tärkeimpiin vaalikoneisiin on hyvä vastata. Minusta se on korrektia äänestäjiä kohtaan. Se on myös äänestäjien kunnioittamista: kertoo passiivisuudesta, jos ei viitsi edes vaalikoneisiin vastata.

– Monilta edunvalvojilta tulee erilaisia kyselyitä, mutta minä en lähtisi lupailemaan kovin eksakteja asioita, sillä valtuustokauden aikana joutuu tasapainoilemaan sen kanssa, mikä on oikeasti tärkeä asia ja mistä voi antaa periksi.

– Some-kanavista kannattaa käyttää niitä, jotka ovat itselle luonnollisia. Minusta on kavereita kohtaan korrektia tehdä omat ehdokasprofiilit, ettei pommita muualla asuvia ystäviä kuntapolitiikalla.

 

Puolueet ja valitsijamiesyhdistykset jättivät ehdokaslistat viimeistään tiistaina. Ehdokasasettelu ja -numerot vahvistetaan torstaina 9.3.. Vaalit käydään sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestys alkaa 29.3.

 

 

Kuntavaaliehdokkuutta ja puoluetta harkitseva Sanna Tukiainen tenttasi Mirva Kittilää Sydän-Hämeen Lehden ehdokasillassa.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>