Maakunta- ja sote-uudistuksesta

Toista kymmentä vuotta on maahan puuhattu erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uutta tuotantomallia. Vaihtelevien, dramaattistenkin vaiheiden ja muutamien eduskuntavaalien kautta nyt on syntymässä vuosisadan mittavin hallinnon uudistus, jossa 18 maakunta saavat muun muassa sote-palveluiden järjestämisvastuun. Tämä vastuu oli aiemmin kunnilla.

Uudet maakunnat saavat tehtävikseen myös valtionhallinnon tehtäviä, joita aiemmin hoitivat AVI- ja ELY-virastot. Toisaalta sote-palveluiden järjestäminen ja tuotanto siirtyvät kuntatasolta maakuntiin. Myös valtion tähän saakka hoitamia tehtäviä siirtyy ministeriöiden (TEM, VM, STM, SM) vastuulta maakuntiin.

Tehtävien siirtyessä myös rahoitus uudistuu. Valtio rahoittaa 18 maakunnan toiminnan. Kyse on 18 miljardin euron potista. Pirkanmaalla summa on noin 1,6 miljardia euroa.

Kuntavero laskee 12,5 prosenttiyksiköllä vuoden 2019 alusta, mutta vastaavasti valtionverotus nousee. Yksilöiden kohdalla voi nousta enemmänkin koska valtio verottaa progressiivisesti.

Koko tämän ison uudistuksen aihe on saada valtion talous tasapainoon ja hillityksi erityisesti sote-menojen kasvua. Uudistuksen pitkittyessä on alettu myös lisääntyvästi epäillä onnistuuko sote-menoissa kolmen miljardin euron säästö vuosien 2019 ja 2029 välisenä aikana. Toivottavasti suunnitelma onnistuu, vaikka vakavasti on asiaa alettu epäilläkin.

Tällaista isoa uudistusta ei ole kerralla toteutettu missään päin maailmaa. On aika rohkeaa ottaa pienessä Suomessa tällainen loikka. Toisaalta paineet uudistuksiin ovat lisääntyneet, joten hiljalleen on kypsytty valmiiksi ottamaan myös riskejä.

Uudistuksen onnistuminen mitataan ihmisten arjessa. Sote-uudistuksessa varsinkin palveluiden yhdenvertainen saatavuus on avainasemassa. Siihen aidosti pyritään.

Palvelut kuitenkin uudistuvat ja varsin todennäköisesti kaikki ne palvelupisteet eivät jatka toimintaansa, missä vielä tänään käydään.

Meillä paikallisilla päättäjillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa palveluverkkoon meneillään olevassa suunnitteluvaiheessa. Maakuntavaltuuston aloitettua toimintansa vaikutusmahdollisuus siirtyy lisääntyvästi maakuntatasolle. Valtuustoon olisi hyvä saada edes yksi valtuutettu myös meidän kunnastamme, mutta se edellyttää yksituumaisuutta yli puoluerajojen.

 

Rainer Zeitlin, kok

 

 

Yksi kommentti

  1. Paavo Mustonen

    Julkisuudessa on ollut vähemmän puhetta siitä, että kunnat joutuvat yhtiöittämään sote-palvelujen tukitoiminnot. Kunnissa se tarkoittaa sitä, että vain opetustoimi jää ulkopuolelle. Jo nyt henkilöstöä siirrellään, liikkeen luovutus yt:t ovat jo käynnissä. Henkilön työpaikka on siellä missä vähintään 50% työpanoksesta on. On selvää, että vajaita työpanoksia ei kauaa katsella alkaen 2019. Kuntien yhtiöt kilpailevat tasavertaisesti yksityisten kanssa, ja tästä seuraa sitten se, että kuntayhtiön yhtiöjärjestykseen ei voida kirjata muuta kuin se voiton tavoittelu mikä on yksityisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Muu olisi epätasa-arvoista, ja Suomi muuttuu rajusti. Yksinkertaistaen kunta ei voi myydä samasta kattilasta verollisia ja verottomia perunoita, siis perunoita kouluihin ja sote-yhtiölle. Maaseudulla ei useinkaan kilpailevaa palveluntarjoajaa löydy, siksi kunta yhtiöittää toimintonsa. Kritiikkiä on tullut myös kepulaisilta kunnanjohtajilta. Henkilöstön on syytä tiedostaa tulossa oleva suuri muutos.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>