Pälkäneen kaksinkamppailu

Puolet Pälkäneen nykyisistä valtuutetuista jättää paikkansa vapaaehtoisesti toukokuussa, loput jännittävät jatkonsa puolesta, kun kuntaan valitaan uusi 27-jäseninen valtuusto huhtikuun vaaleissa.

Päättäjäjoukko seuloutuu 67 ehdokkaan joukosta. Parikymmentä ehdokasta edellisvaaleja lyhemmät ehdokaslistat eivät latista vaali-intoa, vaan kokoomuksen ja keskustan kaksinkamppailu tuo ilmaan uudenlaista sähköä.

Pälkäne oli takavuosina Suomen ruiskukan sinisin kunta, koska kokoomus onnistui haalimaan riveihinsä ehdokkaita demareiden ja keskustan tonteilta. Nyt keskusta keräsi kuitenkin kolme ehdokasta enemmän, ja pienessä ehdokasjoukossa määrän merkitys korostuu. Viimeiset valtuustopaikat kääntyvät helposti isommalle ryhmälle.

Vaaleissa on aistittavissa myös kokoomusryhmän sisäistä sähköä. Kärkikaksikko Eero Laesterä ja Rainer Zeitlin saa uudet haastajat, kun kunnanhallitusta aiemmin johtanut Antti-Jussi Mikkola tekee paluuta ja Kyynäröltä saatiin ehdokkaaksi kenraali Pertti Salminen. Kokoomuksen kolmas tohtori on myös vahvasti sivukulmien ja Luopioisten suunnan ehdokas.

 

Vanha kuntaraja vaikuttaa vielä monen äänestyspäätökseen, sillä kuntavaaleissa kannatetaan mielellään kotikylän ehdokasta.

Edellisvaaleissa Luopioisten suunnalla onnistuttiin erinomaisesti. Sieltä valittiin valtuutettuja enemmän kuin väkiluvun suhteessa saattoi odottaa. Nykyvaltuutetuista ja hallituksen jäsenistä yli puolet on syntynyt Luopioisissa. Perinteiset reviirit saattavat mennä uusiksi, kun moni Luopioisten suunnan päättäjäkonkari jää sivuun.

Äänestyspäätökseen vaikuttaa myös sukupuoli. Naisäänestäjien tehtävä ei ole helppo, sillä naisehdokkaita on vähän. Parhaiten heidän värväämisessään onnistui keskusta, ja tämä saattaa vaikuttaa vaalitulokseen. Kokoomuksessa naiset jäävät helposti kukkotaistelun jalkoihin.

Keskustan Mirva Kittilä käy kaksia vaaleja, sillä piirihallituksen varapuheenjohtaja pyrkii profiloitumaan koko kunnan ehdokkaaksi maakuntavaltuustoon.

 

Nykyisistä seitsemästä naisvaltuutetusta kolme jättää paikkansa, sillä Hanna Keino, Eveliina Hakala ja Maisa Vehkalahti eivät enää asettuneet ehdolle. Kaksi ensin mainittua on Aitoosta, joten sillä suunnalla naisten äänet ovat vahvasti uusjaossa.

Nykyvaltuustossa demariryhmä on ainoa, jossa naisilla on enemmistö. Demareilla olisi ollut vaikeuksia saada edes nykyistä viittä edustajaa valtuustoon ilman perussuomalaisten luopumista. Edellisvaalien lähes 500 persuääntä saattavat kuitenkin jakautua monelle ryhmälle.

Sekin on mahdollista, että valtuustoon tulee vain kolme ryhmää. Vasemmistoliiton ja vihreiden pitää onnistua vaalityössä, että ne saavat edustajansa päättäjäjoukkoon.

 

Yksi kommentti

  1. Raimo Giren

    Kuntavaalit eivät juurikaan herätä kiinnostusta, miksi?

    Pälkäneläisistä moni kokee politiikan etäiseksi, syystäkin. Luottamushenkilöt eivät aina ole riittävästi läsnä ihmisten elämässä ja arjessa. Kun kunnalta ostetulle tontille rakennettu talo vajoaa ja kukaan ei ota asiaa vakavasti, niin kyllä siinä usko poliittisiin päättäjiin menee. Ihmisluonto on heikko. Kun maha on täynnä ja omat asiat hyvin, on facessa mukava peukuttaa, kun joku ilkkuu sille, jonka elämä ei kulje niin kuin Stömsöössä.

    ”Kannattaa muistaa että politiikka on talouden ja kulttuurin välissä sijaitseva elämänpiiri. Sen tehtävänä on uomata talous ja avata jokaiselle sivistysyhteys. Välittömät rasitukset on kohdistettava niille, jotka ne parhaiten jaksavat kantaa. Politiikka on taistelua kaikkien ihmisten ihmisarvosta.” Politiikka, varsinkaan kuntapolitiikka, ei koskaan saa olla omien etujen ajamista, vaan yhteisten päämäärien hakemista keskustelemalla ja ladun aukaisemista koti tulevaisuutta.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>