Paluu huutolaisaikaan

Suomi palaa huutolaisaikaan, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen toteutuu hallituksen kaavailemalla tavalla. Hoitoa ja hoivaa tarvitsevista ihmisistä ryhdytään käymään kauppaa alalle perustettavien palveluita järjestävien yritysten kanssa. Kilpailutuksen perusteella halvimman tarjouksen tehneet yritykset saavat hoitaakseen sairaamme ja hoivaa tarvitsevat ihmiset. Tiukan kilpailun jälkeen yrityksen on vielä tuotettava voittoa osingon jakamiseksi yritykseen sijoittaneille. Jaettu osinko on pois palveluiden laadusta. Aluksi palveluita tuottavia yrityksiä saattaa olla enemmän, varsinkin kaupungeissa, mutta maaseudun mahdollisuudet valintaan tulevat olemaan rajalliset, jos niitä on ollenkaan.

Ajanoloon paremmin pärjäävät yritykset ostavat kilpailijoita ja jäljelle jää vain pari suurta toimijaa. Suuret kansainväliset toimijat vievät verorahamme voittoina ulkomaille. Väitetään, etteivät tulevat kuntavaalit ole sote- vaalit, mutta nyt jos koskaan kuntalaisilla on mahdollisuus ilmoittaa mielipiteensä hallituksen tavoitteista:

Annetaanko kokoomuslaisten pääomasijoittajien kaapata suomalaisten veronmaksajien rahoja 19 miljardin sote- paketin verran vain sillä perusteella, että meille on uskoteltu sosiaali- ja terveyspalveluidemme olevan huonossa jamassa ja kalliita? Asiantuntijaprofessorit ovat yhteen ääneen todenneet suunnitteilla olevan uudistuksen tulevan vielä kalliimmaksi. Valinnan vapaus on jo olemassa. Tarvitaan vain samat asiakasmaksut yksityisille ja julkisille palveluille.

Mihin tarvitaan näin harvaan asutussa maassa maakuntahallintoa? Asia olisi jotenkin ymmärrettävissä, jos meitä olisi 50 miljoonaa. Tulee lisää byrokraatteja ja kalliita virkamiehiä. Miksi keskusta on ajamassa mallia, joka vie palvelut heidän omilta tukialueiltaan kaupunkeihin? Muuttokuormat kohti kaupunkeja kiihtyvät. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinille riitti ulkoministerin salkku. Palkkioksi suopeudesta hallituskumppanit järjestävät hyvän viran.

Väite taloudellisen vastuumme poistumisesta sote- palveluiden kustannuksista ei pidä paikkaansa. Maakunnalla ei ole rahapajaa, eikä muutakaan tuloa. Kuntaveromme pienenee, mutta valtio kerää välillisillä tai välittömillä veroilla maakuntien rahoittamiseen tarvittavat varat, siis meiltä kuntalaisilta. Rikkailta ei voi ottaa, kun ne suuttuvat ja lähtevät ulkomaille, joten jäljelle jää köyhän kyykyttäminen.

Timo Ailio

Pälkäne

Kommentit (6)

  1. Raimo Giren

    Suomi ei palaa huutolaisaikaan maakuntauudistuksen, ja siihen liittyvän sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen myötä. Se on turhaa pelottelua ja asiaa ymmärtämätöntä huuhaata. Suomen edellinen, Kataisen hallitus, Demaritkin mukaan lukien, oli maamme historian aikaansaamattomin kokoonpano. Mikään asia ei edennyt mihinkään. Jos sitä rataa olisi jatkettu, niin huutolaisaika olisi Suomessa pian koittanut. Onneksi Suomessa on vastuun kantajia ja tekijöitä, jotka korjaavat toistenkin tekemättömät työt ja typeryydet.

    Näyttää siltä ettei kaikille ole vieläkään selvinnyt se tosiasia, etteivät pienet kunnat, kuten Pälkäne, ole enää aikoihin yksin vastanneet terveydenhuollosta. Hoitokustannusten nousu on vaatinut ja vaatii aina vain leveämpiä hartioita tulevista tehtävistä selviämiseen. Vastaus tähän ongelmaan on maakunta, joka ottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen hoitaakseen. Kymmenistä miljoonista asiakkaista puhuminen on turhaa, koska kustannuskatto tulee vastaan jo sadoissa tuhansissa.

    Väite että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen myötä niiden kustannukset katoaisivat jonnekin, vaatii melkoista mielikuvitusta ja asioiden vääristelyä. Nämä palvelut vaativat edelleenkin rahoituksensa, ei siinä asiassa mikään muutu. Rahoitusmalli tulee vielä elämään, ja todennäköisesti maakuntavero on lopullinen rahoitusratkaisu, aikanaan. Säästö tulee hallinnon ja toimintojen organisoinnista ja mm. siitä ettei jokaisen kunnan terveyskeskuksessa pyöri omaa tietojärjestelmää, joka ei kommunikoi muiden järjestelmien kanssa. Turhiin terveydenhoidon tietojärjestelmiin on Suomessa upotettu kymmeniä miljoonia viime vuosina

    Hyvä asia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on se, ettei Pälkäneenkään tarvitse omassa budjetissaan huolehtia huonosti ennustettavista sosiaali- ja terveydenhoitomenoista. Uudistuksen myötä uudet kunnanvaltuutetut voivat paremmin keskittyä kunnan perustehtäviin ja kunnan kehittämiseen.

    Totta on se, että vielä on vaikuttamisen aika, siihen mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tuo tulessaan. Laki ei ole vielä valmis, ja siinä on paljon puutteita. Valinnan vapaus, ja se kuinka yksityiset palvelut ja julkinen sektori toimivat yhdessä, on vielä epäselvää. Pälkäneen kannalta paras ratkaisu, jota asiantuntijatkin ovat ehdottaneet, olisi se että julkiset palvelut tarjottaisiin pienillä paikkakunnilla, joissa ei tule syntymään markkinaehtoista palvelutoimintaa. Tämä, ns. lähipalvelulupaus olisi myös kirjattava lakiin, jotta se toteutuisi. Näihin asioihin ei, ikävä kyllä pakallislehdessä kirjoittelemalla voi vaikutta. Mutta aktiivinen toiminta puolueiden sisällä, niiden päättäjien kautta, jotka asioita valmistelevat, muuttaa maailmaa. Niin se vain on. Kansanedustajat edustavat meitä ja me edustamme kansaa.

  2. Paavo Mustonen

    ”julkiset palvelut tarjottaisiin pienillä paikkakunnilla”. Mitä Raimo tuolla tarkoitti? Sote- palvelut hoidetaan suunnitelman mukaan yhtiöiden avulla, myös maakunnan omistamat ovat oy-muodossa. Tärkeä on myös hallituksen linjaus, että kunta ei saa omistaa sote-yhtiötä. Halutaan välttää sidosryhmän kautta avautuva in house menettely, tähän liittyy hankintalain uudistus jossa kiristettiin in house rajaa viiteen prosenttiin, direktiivissä raja on kaksikymmentä prosenttia. Tytti Määttä on keskustapoliitikko ja kuntajohtaja pohjoisesta, hänellä on kokemusta myös Kuntaliitosta tutkijana. Raimolle suosittelen Määtän Politiikan Viidakkokirja-blogia. Määttä avasi näitä sote- ja hankintalakiasioita blogissaan useasti jo viime vuoden puolella.

  3. Raimo Giren

    ”Myös työterveyshuollon organisointia on tarkasteltava osana kokonaisuutta

    Työterveyshuollon yhtiöittämistä koskevan siirtymäaikaa jatkettiin vuoden 2019 alkuun. Pienessä kunnassa sairaanhoidollinen työterveyshuolto on olennainen osa terveysaseman paikallista toimintaa. Miten tulevat mahdolliset työterveyshuollon yhtiöt, maakunnan palvelulaitoksen yhtiöt tai yritykset, jotka tuottavat sote-palveluita nivotaan yhteen erityisesti pienten ja harvaan asuttujen kuntien terveysasemien palveluntuotannon näkökulmasta? Miten turvataan pienten terveysasemien toiminta, joissa työterveyshuollon kokonaisuus on olennainen osa koko terveydenhuollon palvelua? Pahimmassa tapauksessa tuleva uudistus voi pilkkoa palvelun tuotannon niin, että terveysasemien taloudellisesti tehokas toiminta vaarantuu ja osa terveysasemista joudutaan sulkemaan tämän vuoksi. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla yritykset voisivat jäädä ilman paikallisia työterveyshuollon palveluita, mikäli kunnallinen yhtiö ei saisi juurikaan tarjota palvelua markkinoille.”

    • Paavo Mustonen

      Tarkoitus on, että työterveyshuolto palaa aiempaan malliinsa. Nykyään ihmiset pyrkivät työterveyshuoltoon kaikissa vaivoissaan, koska julkisella puolella jonot ovat pitkät. Ainakin suurissa taajamissa. Nyt yksityiset yritykset tarjoavat laajempaa työterveyshuoltoa, ja se on rahantekokone.

  4. Raimo Giren

    Arto Pirttilahti oli viime kerralla, kun asiasta keskustelimme, sitä mieltä että Keskustan in house rajan 20% vaatimus olisi pitänyt hyväksyä, mutta Kokoomuksen kanssa tehty kompromissi oli 5%. Siihen tullaan vielä törmäämään monta kertaa seuraavalla vaalikaudella. Se ei sinällään ole Sote-ongelma. Yhtiöittäminen on, koska yhtiömuodon toimintamenettelyyn voidaan aina viitata kun päätöksiä tehdään.

    Huoleni on että tuleva maakunta lopettaa Luopioisten terveyskeskuksen, vaikka rakennukset on hyvät ja palvelija tarvitaan. Diabetesyhdistyksen vaalipaneelissa suuri huoli oli mm. se että diabeetikko tarvitsee lähelleen viiden hengen hoitoryhmän, joka takaa riittävän hoidon. Jos maakunta ei sitä tarjoa ei sitten kukaan, ainakaan Luopioisissa

  5. Paavo Mustonen

    Hallitus tekee päätökset yhdessä, selittely ei pitkälle kanna. Siinä olet oikeassa, että ei se 5% soteen liity, juuri sen vuoksi kunta ei saa omistaa sote-yhtiötä. Sote liittyy kaikkeen muuhun kunnan toimintaan, pois lukien opetustoimen. Kehotan edelleen niiden Määtän blogien kimppuun.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?