Kouluista ja kouluverkosta

Kouluverkkokeskustelu pulpahti uutisiin sopivasti näin vaalien alla. Kunnanvaltuuston pyynnöstä sivistyslautakunta teki selvityksiä kunnan kouluverkkoon liittyen, mutta ainakaan minä en ole ollut missään sellaisessa foorumissa mukana, jossa olisimme pyytäneet laskelmia nimenomaisesti koulujen lakkauttamisesta.

Sitä vastoin olen itsekin ollut aktiivisena herättelemässä keskustelua siitä, kauanko koulurakennuksiimme aiotaan pumpata rahaa erilaisten remonttien muodossa. Kun on istunut nyt neljä vuotta sekä valtuustossa rivijäsenenä että sivistyslautakunnassa puheenjohtajan paikalla, on tullut pakostikin kiinnitetyksi huomio siihen, millaisia euromääriä koulurakennuksemme ovat tällä valtuustokaudella nielleet. Samalla on ainakin luottamushenkilöille saakka tullut viestiä siitä, että korjaustarpeita on edelleen, eivätkä kaikki jo tehdyt remonttitoimetkaan ole tuottaneet haluttua tulosta.

Melko läheltä eli Akaasta löytyy tällaisesta konkreettinen esimerkki; siellä Keskustan koulua Viialassa on juuri remontoitu kahdeksalla miljoonalla, ja sisäilmaongelmat jatkuvat edelleen. Tällaista vyyhtiä en toivoisi meidän kotikuntaamme.

Samaan aikaan, kun olemme päättäneet valtuustossa kymmenien ja satojen tuhansien määrärahoista koulujen kuntoon laittamiseen, olemme lautakunnassa joutuneet nuijimaan pöytään vuosi vuodelta tiukentuneita tuntikehyksiä, vähentäneet opettajanvirkoja ja kurjistaneet muutenkin sitä koulujen ydintehtävää – eli opetusta.

Koska en ole teknisen alan asiantuntija, olen ollut aktiivisesti mukana pyytämässä sitä, että koulujemme kiinteistöjen nykyiset kustannukset ja tulevat korjaustarpeet tehtäisiin mahdollisimman pian läpinäkyviksi ja toimintaa suunniteltaisiin pitkällä tähtäimellä eteenpäin.

Useista pyynnöistä huolimatta olemme sivistyslautakunnassa saaneet eteemme koulujen kustannuksia tarkasteltuna ainoastaan euromäärä per oppilas. Sen perusteella meille on sitten esitelty, mikä koulu on ”kallis” ja missä asiat on hoidettu tehokkaammin.

Sekä useat lautakuntamme jäsenet että minä puheenjohtajana olemme pyytäneet lukuja avattavaksi siten, että näkisimme mistä kaikesta koostuu se summa, joka sitten on oppilasmäärällä jaettu – ja joka talousarviota myöten ilmoitetaan sivistystoimen ainoana tunnuslukuna perusopetuksen kustannusten osalta. Vaikka en taloustieteilijä olekaan, olen pitänyt tällaista tarkastelua vähintäänkin vajavaisena.

 

Valtuusto pyysi selvitystä sivistyslautakunnalta. Käytännössä tällaisessa tilanteessa selvityksen tekee kyseisen lautakunnan valmisteleva viranhaltija eli tässä tapauksessa sivistystoimenjohtaja.

Lautakunnan tehtävä ei ole puuttua operatiiviseen toimintaan. Me emme siis luottamushenkilöinä konkreettisesti kasaa exceleitä ja yhteenvetoja, vaan sen tekee viranhaltija tai viranhaltijat.

Kun kokousaineisto on julkaistu, on minun näkemykseni puheenjohtajana se, ettei meillä ole oikeutta enää karsia siitä sivuja pois, saati jättää joltain osin laittamatta aineistoa eteenpäin. Lautakunnan kokouksessa tästä oli erimielisyyttä, ja siksi siitä äänestettiin.

Itse asiassa äänestäminen oli puheenjohtajan eli minun osaamattomuutta, koska moista äänestystä ei olisi pitänyt edes tehdä. Koko aineisto oli julkaistu, ja se mikä on julkiseksi jo laitettu, on se kokonaisuus joka etenee valtuustoon.

Puheenjohtajana olin hyvin pieneltä osalta tyytyväinen tähän koottuun aineistoon. Kuten Sydän-Hämeen Lehden uutisessakin (22.3.) mainittiin, selvitys kiinteistöjen korjaustarpeen osalta oli vähintäänkin erikoinen. Se oli kymmenen vuotta vanha, eikä siinä millään tapaa esitetty sitä, mitä kouluissa on tehty ja mitä tulevaisuudessa täytyisi tehdä. Siis juuri se kotiläksy, jota viranhaltijalta/-joilta eniten odotettiin, oli jätetty täysin tekemättä.

Toisaalta aineistossa oli tällä kertaa avattu koulujen kustannuksia tarkemmin, mihin suurin osa lautakunnastakin oli tyytyväinen.

 

Selvityksen yhteenvedossa on mainittu, että ensi vuosikymmenelle tultaessa olisi syytä tarkastella yhtenäiskoulun rakentamista Onkkaalaan. Kukaan ei ole missään keskustelussa edes ehdottanut uuden koulurakennuksen rakentamista. Meillä taitaa ennemminkin tulevaisuudessa käydä niin, että koulujen käytävät kaikuvat tyhjyyttään.

Itse ymmärrän yhtenäiskoulun ennemminkin hallinnollisena uudistuksena, joka tiivistäisi entisestään Yhteiskoulun ja Kostian koulun toimintaa. Hyvänä puolena esimerkiksi opetuksen resurssien jakaminen joustavasti yli luokka-aste rajojen.

Koulujen lakkauttamisen nostaminen keskusteluun vaaliteemaksi on siis mielestäni vähintäänkin teennäistä. Sen sijaan odottaisin kriittistä mutta hedelmällistä keskustelua oppilaiden oikeudesta laadukkaaseen opetukseen tasapuolisesti koko kunnassa, terveellisistä ja turvallisista oppimisympäristöistä sekä oppilaiden ja opettajien työrauhasta.

Surullisen usein kouluista keskustellessa äänessä ovat vain ne, joiden arki on nykyisin jo hyvin kaukana pienen ihmisen arjesta.

 

Mirva Kittilä

sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?