Yo-koe: Ranska, yhteiskuntaoppi ja psykologia ensimmäistä kertaa sähköisessä muodossa tänä keväänä

Paperikokeet jäävät historiaan kahden vuoden päästä

Kari Räisälä Pälkäneen lukiosta kertoo, että sähköisen kokeen tekemistä harjoitellaan jo lukioaikana ennen ylioppilaskirjoituksia.

Ylioppilaskokeet sähköistyvät vauhdilla. Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestettiin viime syksynä saksan kielessä, maantieteessä ja filosofiassa. Tänä keväänä sähköisinä tehdään lisäksi ranskan, yhteiskuntaopin ja psykologian kokeet. Kun koe kerran on järjestetty digitaalisena, sitä ei enää järjestetä paperisena. Kokonaan sähköisessä muodossa ylioppilastutkinto on kahden vuoden päästä eli keväällä 2019.

Projektipäällikkö Matti Lattu Ylioppilastutkintolautakunnasta kertoo, että ylioppilaskokeen digitalisoiminen aloitettiin syksyllä 2013. Työryhmän jäsenet kiersivät aluksi ahkerasti lukioita ja hakivat kokeelle sopivaa teknistä muotoa.

– Ensimmäinen hahmotelma kokeesta oli valmis jo reilun puolen vuoden työn jälkeen. Vuonna 2015 otimme käyttöön Abitti-koeympäristön, joka muistuttaa hyvin paljon ylioppilaskokeiden vastausympäristöä. Abitissa opiskelijat pääsevät testaamaan ja tutustumaan sähköiseen vastausympäristöön kurssikokeissaan lukion aikana eli jo ennen ylioppilaskokeita, Lattu kertoo.

Kehitystyössä on keskitytty siihen, että vastausalusta olisi mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja että se sopisi mahdollisimman monenmerkkisille koneille ja niiden eri malleille. Erityishuomio on ollut siinä, että kokelaiden vastaukset eivät pääse katoamaan siinäkään tapauksessa, että kone tilttaa kesken kaiken.

– Opettajat ovat antaneet Abitista sellaista palautetta, että se ei ole lukioaikana pidettäville opettajien omille kokeille kovin käyttäjäystävällinen. Opiskelijoilta kuulemamme palaute on enimmäkseen sensuuntaista, että eihän tässä nyt ollut mitään ihmeellistä, Lattu toteaa.

Tänä keväänä Latun vetämä työryhmä keskittyy erityisesti fysiikan, kemian ja matematiikan sähköisten kokeiden kehittämiseen.

– Opettajat ovat olleet hieman epätietoisia siitä, millainen esimerkiksi matematiikan ylioppilaskoe tulee jatkossa olemaan. Olemme suunnittelemassa Abittiin joitakin uusia ominaisuuksia, joiden avulla sähköisesti vastaaminen onnistuu myös matematiikassa, Lattu paljastaa.

Pälkäneen lukiossa kurssikokeita sähköisinä

Pälkäneen lukiossa – kuten muuallakin Suomessa – aherrettiin perjantaina yhteiskuntaopin ja maantieteen sähköisen ylioppilaskokeen kimpussa. Sähköiseen kokeeseen osallistujia oli Pälkäneellä yhteensä 17. Opiskelijat ovat harjoitelleet sähköisesti vastaamista jo kurssikokeiden aikana.

– Isoja yllätyksiä tekniikan suhteen ei pitäisi enää koetilanteessa tulla, Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion tieto- ja viestintätekniikan opettaja Kari Räisälä mainitsee.

Yhteiskoulun ja lukion rehtori Jan Salmi kertoo, että opettajakuntaa uusi tekniikka on jonkin verran puhuttanut.

– Moni opettaja on kokenut, että olisi tarvinnut digitalisoinnin suhteen enemmän koulutusta kuin sitä on ollut tarjolla, Salmi sanoo.

Kokeen alussa opiskelijan käyttämä tietokone käynnistetään USB-muistilta, jolloin sen omaan käyttöjärjestelmään ei kosketa lainkaan. Kone myös liitetään koulun suljettuun verkkoon kokeen ajaksi. Vastaukset tallentuvat automaattisesti palvelimelle, josta lukion rehtori saa kokeen jälkeen talletettua ne muistitikulle. Rehtori myös lähettää vastaukset eteenpäin ylioppilastutkintolautakuntaan kirjautumalla sitä varten suunniteltuun sähköiseen palveluun. Aineiden opettajat saavat opiskelijoiden vastaukset luettavakseen ja arvioitavakseen niin ikään henkilökohtaisilla tunnuksillaan.

– Edelleen mennään siis vanhan mallin mukaan eli niin, että kokeet arvostellaan ensin koululla ja sen jälkeen ylioppilastutkintolautakunnassa, Jan Salmi huomauttaa.

 

 

Ville Munukka.

Sähköinen koe ei tuottanut murheita

Ville Munukka päätti urakkansa ylioppilaskirjoituksissa perjantaina maantieteen kokeeseen. Koe oli Pälkäneen lukion kevään abiturientille ensimmäinen, jonka hän teki sähköisessä muodossa.

– Hyvin meni. Tekniikka ei tuottanut murheita, ja ohjelma pelasi muutenkin siten kuin piti. Ergonomia kyllä on kovilla, jos käyttää kokeeseen maksimiajan eli kuusi tuntia ja kirjoittaa monta ainetta lyhyen ajan sisällä, Munukka mietti.

Hän jatkoi, että sekä sähköisellä että paperisella kokeella on omat hyvät puolensa. Sähköisessä kokeessa oman vastauksen muokkaaminen on helppoa, paperikoe taas on kouluvuosien varrella tullut tutummaksi.

– Sähköinen koe oli oikeastaan koe kokeiden joukossa. Ylioppilaskokeen kysymykset olivat toki aika laajoja.

Kolmessa vuodessa lukion suorittava Munukka aloitti kirjoituksensa viime syksynä, jolloin hän kirjoitti yhteiskuntaopin ja englannin. Keväällä vuorossa olivat äidinkielen, matematiikan ja maantieteen kokeet.

– Kirjoitukset ovat sujuneet ihan mukavasti. Matematiikka lähti ylioppilastutkintolautakuntaan vahvana magnana, äidinkieli taas pari pistettä vaille magnana. Nyt sitten vain odotellaan lopullisia tuloksia.

Munukka tähtää jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun.

– Konetekniikka tuntuisi tällä hetkellä mielenkiintoiselta alalta, Munukka kertoo.

Yhteiskunta muuttuu, ylioppilastutkinto muuttuu

– Kehittyi 1640-luvulta alkaneista Kuninkaallisen Turun Akatemian pääsykuulusteluista. Sidottiin ensimmäistä kertaa lukion oppimäärään vuonna 1852. Tätä pidetään nykyisen ylioppilastutkinnon alkuna.

– 1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70, vuonna 1920 noin 1000 ja vuonna 1950 noin 4000. 2000-luvun alussa tutkinnon suoritti noin 35 000 kokelasta vuodessa eli yli puolet ikäluokasta.

– Alkuaan kokeet olivat suullisia. Vuoden 1852 statuuteissa säädettiin ensi kertaa kirjallisista kokeista suullisten rinnalle. Kirjalliset kokeet siirtyivät lukioihin vuonna 1874. Vuonna 1919 suulliset kokeet lakkautettiin ja pakollisiksi säädettiin viisi koetta: äidinkielen koe, toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe sekä uutena kokeena reaalikoe.

– Erityisiä sotilasylioppilaskirjoituksia järjestettiin 1940-luvulla. Vuonna 1947 vakinaistettiin valinta matematiikan ja reaalikokeen välillä, jolloin pakollisten kokeiden määrä putosi neljään. Samalla sallittiin ylimääräisten kokeiden suorittaminen.

– Vuonna 1994 sallittiin tutkinnon suorittaminen ajallisesti hajautettuna, korkeintaan kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla. Nykyisin kaksi kolmasosaa kokelaista hajauttaa tutkinnon.

– Vuodesta 1995 alkaen järjestettiin kokeilu, jossa tutkinnon rakenne oli normaalitutkintoa hiukan valinnaisempi. Tutkinnon rakenteeseen kuului neljä pakollista koetta sekä kokelaan valinnan mukaan ylimääräisiä kokeita. Rakennekokeilun mukaisesti tutkintoa suorittavat kokelaat osallistuivat ylioppilaskirjoituksiin ensi kerran keväällä 1996.

– Kokeiltu tutkinnon rakenne vahvistettiin koskemaan kaikkia lukiolaisia 2005, ja samana vuonna vahvistettiin myös reaalikokeen uudistus. Reaaliaineissa järjestetään nykyisin erilliset kokeet uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Reunamerkintä

Paluu kirjoittajaksi

Ylioppilaskirjoitukset ovat jännittävä kokemus. Ne olivat sitä silloin, kun itse kirjoitin ylioppilaaksi parikymmentä vuotta sitten ja ne ovat sitä edelleen. Palasin viime perjantaina abiturientiksi, kun kävin kirjoittamassa yhteiskuntaopin sähköisen ylioppilaskokeen Pälkäneen lukiossa. Asetelma oli muuten täsmälleen samanlainen kuin parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt kirjoittajien edessä oli läppärit ja luokassa risteili sähköjohtoja. Eväiden kääreissä olevat tekstit oli kuitenkin edelleen peitetty asiaankuuluvasti teipeillä, ja WC:ssä pääsi käymään vain luvan pyytämällä.

Tekniikka tuo oman lisäjännityksensä koetilanteeseen, vaikka koe mittaakin sisällön osaamista eikä teknisiä taitoja. Yhteiskoulun ja lukion tieto- ja viestintätekniikan opettaja Kari Räisälä oli opastanut minua ennen koetta ja kahdella muistisäännöllä pärjäsi pitkälle: paina F12 ennen kuin läppärin oma muisti aukeaa ja valitse sen jälkeen avautuvasta valikosta neljäs vaihtoehto. Sen jälkeen valitse seuraavasta valikosta mikä tahansa vaihtoehto ja ta daa, olet sivulla, johon koe hetken päästä aukeaa.

Parille perjantaina Pälkäneellä kirjoittaneelle kokelaalle jouduttiin vaihtamaan varakone ennen kokeen alkua, mutta itse koetilanteessa teknisiä murheita ei tullut. Yhteiskuntaopissa pääsimme vastaamaan kysymyksiin muun muassa Suomen presidentinvaalitavasta, työehtosopimuksista työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen näkökulmasta sekä sosiaalisen median vaikutuksista yhteiskunnalliseen keskusteluun. En valmistautunut kokeeseen etukäteen lainkaan, mutta sain sorvattua vastaukset kaikkiin kysymyksiin: vastasin kolmeen perustason tehtävään sekä kahteen laajempaan kysymykseen, joista oli mahdollisuus saada enemmän pisteitä kuin peruskysymyksistä. Laajemmissa tehtävissä vastasin kokeessa olleiden tilastojen perusteella kysymyksiin maahan- ja maastamuutosta sekä analysoin kuntien ikärakenteen ja työllisyyden vaikutuksia kuntien talouteen ja tilanteisiin.

Sähköisen kokeen vastauskentät olivat selkeitä, ja vastausten muokkaaminen kävi helposti. Jos tekstiä halusi poistaa tai muokata, niin sen kuin painoi delete-nappulaa. Halutessamme meillä oli mahdollisuus luonnostella vastauksia myös paperille, mutta itse en tätä mahdollisuutta paria kynänvetoa enempää käyttänyt.

Sähköisen kokeen tekeminen oli simppeliä, ja se oli sitä varmasti myös nuorille, jotka ovat tottuneet pelaamaan tietokoneiden ja tekniikan parissa koko ikänsä. Nyt jäänkin jännityksellä odottamaan koetulosta. En varmastikaan saa kokeesta korkeimpia mahdollisia arvosanoja, mutta sellainen tunne itselleni jäi, että läpi se saattaa hyvinkin mennä.

Kristiina Helminen

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?