Koulurakennukset ovat tiensä päässä

Sydän-Hämeen Lehden vaalikonevastaajien mielestä kyläkoulu voidaan lopettaa Pälkäneeltä, kun sen oppilasmäärä painuu alle 32:n. Pälkäneläisehdokkaat asettavat rajan 27 oppilaaseen.

Kommenteissaan ehdokkaat huomauttavat, että yksiselitteisen rajan asettaminen on mahdotonta. Toisaalta etukäteen päätetty oppilasraja mahdollistaisi sen, että kylä osaa varautua, jopa vaikuttaa koulun kohtaloon. Lisäksi muistutetaan, että koulun kohtalosta päätettäessä on otettava huomioon muun muassa rakennuksen kunto ja kylän näkymät.

”Rautajärvellä on nyt mahdollisuus, kun kaava on valmis ja kohta hyväksytty; mikäli koulun lapsiluku laskee, eikä tonteille rakenneta, niin silloin kouluasiakin täytyy uudelleen harkita. Koululla on iso merkitys kylälle. Uuden kunnan yksi tehtävistä on elinvoiman edistäminen. Koulut ovat osa tätä elinvoimaa.”

 

Päättäjät toimivat vastuuttomasti, jos tyhjenevään kylään rakennetaan uusi koulu. Edes kalliiseen remonttiin ei kannata ryhtyä, jos oppilasmääräkehitys ennustaa koulun loppumista.

Vaikka Salmentaan Hyp-areenalla kokoontuukin iltaisin moni jumppa- ja peliporukka, niin nykytiedon varassa tuskin ryhdyttäisiin rakentamaan liikuntasalia. Kohta salin valmistuttua lakkautettiin vierestä koulu, josta loppuivat oppilaat. Siksi rakennuksella on vähän päiväkäyttöä.

Pälkäneen selvittää parhaillaan, missä kunnossa koulut ovat ja miten niissä riittää oppilaita. Selvityksen avulla kunta osaa varautua remontteihin. Päättäjät haluavat tietää tulevien ratkaisuiden taustaksi myös sen, mitä maksaa oppilaiden kuljettaminen.

Seinien lisäksi tarkastellaan opetusta. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirva Kittilä on kantanut huolta siitä, saadaanko kaikilla kouluilla opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Pikkukouluilla ei ole samanlaisia valinnaisuusmahdollisia kuin isommilla kouluilla. Myös opetuksen tasossa on eroja. Joidenkin alakoulujen oppilaat lähtevät selvältä takamatkalta yläkouluun.

 

Koulu- ja palveluverkkoselvitykset ovat saaneet kalmankatkuisen maineen, koska ne ovat usein enteilleet verkoston karsintaa. Pälkäneen kouluverkkoselvitys ei ole karsintalista, mutta se valmistui herkkään aikaan kuntavaalien alla. Siksi sen esimerkkilaskelmat herättelivät kyläkoulukeskustelun muutaman vuoden tauon jälkeen.

Kunnanvaltuutettujen kuuluu pohtia opetuksen ja tilojen laatua ja kustannuksia. Kuinka paljon kannattaa upottaa koulun remonttiin, jos sen oppilaat mahtuisivat naapurikylän kouluun? Kun remonttilaskuille ei meinaa tulla loppua, pitäisikö mieluummin rakentaa uutta kuin paikkailla vanhaa?

Sisäilman vuoksi oireilevia lapsia on otettu kotiopetukseen ja naapurikunnista löytyy karmeita esimerkkejä epäonnistuneista miljoonaremonteista. Päättäjien pitää tietää, löytyisikö oireilevien rakennusten tekohengitykselle vaihtoehtoja.

 

Kirjoittaja on Sydän-Hämeen Lehden päätoimittaja.

Vanhoilla hirsisillä puukouluilla voi olla vielä paljonkin käyttövuosia jäljellä, jos niitä ei ole pilattu viime vuosikymmenten remonteissa. Sen sijaan sotien jälkeen rakennetut kivikoulut ovat vääjäämättä elinkaarensa päässä.

Luopioisten Kirkonkylän koulua ja Pälkäneen yhteiskoulua 1950-luvulla rakennettaessa ei varmasti uskottu, että ne näkisivät vielä uuden vuosituhannen. Mutta vielä 2010-luvullakin niitä molempia korjaillaan uskollisesti.

Nyt rakennettavia kouluja tuskin vaalitaan samalla tavalla joskus 2070-luvulla. Ainakin taloudenpidossa varaudutaan siihen, että koulut palvelevat maksimissaan paria sukupolvea. Poistot on mitoitettu niin, että 30–40 vuoden päästä rakennukset voidaan työntää nurin ja tehdä tilalle sen ajan tarpeiden mukaiset rakennukset sinne, missä niitä tarvitaan.

 

Yksi kommentti

  1. Lunki

    Yleisöltä tulleita vaalikonevastauksia ei pitäisi käsitellä mielipidetiedusteluna. Ainakin minä vastasin vaalikoneeseen yhden kerran myös periaatteella ”jos olisin häikäilemätön öykkäri, joka haluaa lisää rahaa rikkaille, seurauksista välittämättä, kuka olisi minulle paras ehdokas.” Tuolla menetelmällä ylivoimaiseksi ykköseksi saamani ehdokas sai onneksi hyvin pienen äänimäärän, ja ”epäsopivin” tuli valituksi valtuustoon. Kuulin muidenkin leikkineen vaalikoneella samaan tapaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?