Maalaisseurakunnat: Lukutaidon ja asukkaiden terveyden opettamista vuosisatojen aikana

Kinkerit eli lukuset

Pirkko Hoppula tarjosi kinkerikahvit Tyyne Jokiselle Kukkolassa vuonna 2004.

Näinäkin päivinä tuttu kinkeri-ilmoitus löytyy seurakuntauutisten palstoilta. Kinkerit pidetään helmi–maaliskuun aikana eri kylissä tarkemmin määritellyssä talossa ja ajankohtana.

Tapa on kuitenkin nykyisin enemmän perinteiden vaalimista. Tapahtumat ovat supistuneet pari tuntia kestäviin päivä- tai iltakahvitilaisuuksiin kinkeritalossa. Pappi ja kanttori pitävät niin sanotut seurat ja muutamien virsien jälkeen kinkerit ovat ohi.

 

Entisajan kinkerit

Kun saavuin Kuohijoelle 1949, en ollut koskaan kuullut puhuttavankaan lukusista tai kinkereistä. Olin kaupunkilainen, eikä vastaavia tilaisuuksia ollut kaupungeissa.

Kuohijoella oli 9–10 taloa, jotka pitivät lukusia vuorovuosin. Kirjanpito taloista ja sen asukkaista oli suurin tarkoitus jokavuotiseen tarkastukseen, joka sen ajan mallin mukaisesti lankesi seurakunnille. Kun asukas esimerkiksi muutti pitäjään, sai hän mukaansa todistuksen, jossa hänestä kerrottiin lukutaito, rokotus ja siivot käyttäytymistavat, onko hän naimisissa vai leski ja ammattikin.

Kaikki eivät läpäisseet esimerkiksi lukutaitovaatimusta, vaan heidän kohdalleen merkittiin puumerkki. Sen vuoksi lukutaitoa alettiin tehostaa esimerkiksi juuri kinkereillä eli lukusilla. Siellä muun muassa kanttorin kuulusteluissa pyrittiin rippikouluun.

 

Kinkereiden valmistelu

Jo edellisenä kesänä kuului puheissa, että talossa oli lukusvuoro. Ikkunapokat ja ovet maalattiin, markkinoilta ostettiin muutama vuoka tuuvinkilaatikoita varten ja joskus uusittiin tapettejakin.

Kun talvi sitten koitti ja lukuset tulivat ajankohtaisiksi, alkoi varsinainen työ. Kaikki tehtiin ennen vanhaan kotona. Alkajaisiksi leivottiin hapanleipää ja limppua. Ne haudattiin aittaan viljalaareihin, jossa niiden arveltiin pysyvän tuoreina.

Pitokokki saapui tekemään erilaisia leivonnaisia pikkuleivistä kuiviin kakkuihin. Sahtia oli tilattu paikalliselta sahtimestarilta.

Loppuviikosta tahti kiihtyi. Astioita ruokailua ja kahvitusta varten lainattiin ja tuotiin valmiiksi paikalle. Keitettiin lanttuja laatikoita varten ja punajuuria ja porkkanoita rosolliin, joka muuten ainoana edusti salaatteja pitopöydässä. Jälkiruokana oli luumukräämiä.

Oli siinä pitokokilla työmaa, vaikka jo useina päivinä hänellä oli ollut apulaisina useakin tiskaaja ja muu apulainen. Vesi ei tullut kuin ämpärillä, samoin likavesikin kannettiin ulos. Täydellinen pitopöytä siitä kuitenkin ponnistelujen jälkeen syntyi.

Vielä ennen sotia oli kinkeriaikaan myös majoitettava rovasti ja lukkari. Kirkonmiehet ja mukana kulkeneet paksut kirkonkirjat tuotiin hevoskyydillä edellisestä kinkeritalosta. Talon vierashuoneessa oli valmiina peti odottamassa, olipa pottakin sängyn alla. Pihan perällä oli ulkovessa isompia tarpeita varten.

Tältä ajalta lienee vitsinä kulkenut tieto tarjoilijatytöstä, joka kyseli emännältä, että ”kummalleko sialle aamukahvi ensiksi tarjotaan”.

 

Kinkerit nykyisin

Leila Palo kirjoittaa kinkereistä ennen ja nyt.

Enää ei kinkeri-isännän tarvitse tehdä kaupunkimatkaa ostaakseen jauhelihaa lihapullia varten, eikä liotella viikkokausia kinkkua liiasta suolasta. Ei ole enää kinkereitä pitopöytineen, mutta ei ole myöskään penkillisittäin väkeä.

Lukusläksy on muodollisuus siihen verrattuna, että ennen kaikki osalliset vuorollaan vastailivat rovastin kuulusteluun. Lapsille annettiin lukuseteleitä seuraavia lukusia varten ja rippikoululaisia kuulusteleva kanttori saattoi hylätä pyrkijän huonon lukutaidon vuoksi.

Tämän päivän lukuset tapaavat aivan toisen maailman. Lukutaito on meille kaikille itsestään selviö, juhlapidot liittyvät häihin ja syntymäpäiviin, eivätkä kinkereihin. Silti on syytä arvostaa perinteitä, joiden osittainenkin noudattaminen tuo meidän mieliimme sen historian, jota kinkeriperinne on merkinnyt.

Leila Palo

Kuohijoki

Kanttori Ritva Huomo Kukkolan Hoppulan kinkereillä vuonna 2004.

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>