Metsästyskauden päätös: Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirissä käytettiin yhtä vaille kaikki ilveksen kaatoluvat

Ilveksiä riittää Suomen metsissä

 

Tämä ilves poseerasi Markku Hiitiiön riistakameralle Tykölänjärven rannalla Pälkäneen ja Valkeakosken rajalla joulukuussa 2012.

Suomen ilveskanta on tällä hetkellä vahva. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvioin mukaan Suomessa elää  2490–2560 vuotta vanhempaa ilvesyksilöä. Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, ja kanta on kymmenessä vuodessa kasvanut huomattavasti. Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion ilveskannasta keväällä.

Ilveksenmetsästys päättyi Suomessa helmikuun lopussa. Suomen riistakeskuksen mukaan saaliiksi saatiin 399 ilvestä, mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna, jolloin ilveksiä kaadettiin yhteensä 486. Vähäluminen talvi hankaloitti metsästystä Etelä- ja Keski-Suomen alueella.

Suomen riistakeskus myönsi tänä vuonna kannanhoidollisen poikkeusluvan yhteensä 420 ilveksen metsästämiseen. Lisäksi voidaan myöntää tarpeen mukaan vahinkoperusteisia lupia, jos ilvekset ovat esimerkiksi ahdistelleet karjaa.

Riistakeskus on kahden viime vuoden aikana päivittänyt voimassa olevaa ilveksen kannanhoitosuunnitelmaa. Päivityshanke päättyy maaliskuun lopussa, jolloin uusi kannanhoitosuunnitelma luovutetaan Maa- ja metsätalousministeriölle.

 

Ilmoita yhdyshenkilölle

Jari Salminen pitää Heta-koiran kanssa huolta, että omalla ruokintapaikalla tehdyt havainnot tallennetaan.

Suurpetojen eli karhun, suden, ilveksen ja ahman kanta-arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään kirjattuihin havaintoihin. Havaintoja voivat kirjata vain Suomen riistakeskuksen nimeämät suurpetoyhdyshenkilöt, mutta niistä voi ilmoittaa kuka tahansa. Pälkäneen alueen yhdyshenkilö on Jari Salminen.

Ilveskannan arvioinnin kannalta erityisesti pentuehavainnot ovat tärkeitä. Elävän yksilön lisäksi havainto voi olla jälki tai riistakamerakuva.

– Tassu-järjestelmässä havaintopaikka merkitään karttaan, ja lisäksi tulee päivämäärä, eläinten lukumäärä ja tieto siitä, olivatko ne aikuisia vai nuorempia yksilöitä sekä havaintopaikan etäisyys asutuksesta. Jälkihavainnosta merkitään mitta, joka kertoo tassun koon, Salminen kertoo.

Hän toteaa, että Tassu-järjestelmään saadut havainnot ovat tällä hetkellä ainoa tapa, jolla Pohjois-Hämeen ilveskantaa voidaan arvioida. Alueella on yritetty tehdä ilveslaskenta kolmena peräkkäisenä vuotena, mutta se on joka kerta epäonnistunut lumen vähäisyyden vuoksi.

– Alue on laaja, ja laskenta pitäisi voida tehdä yhtä aikaa joka kohdassa, jotta tulos olisi luotettava. Silloin myös lumitilanteen pitäisi olla samankaltainen joka puolella, mutta sellaista hetkeä ei ole kerta kaikkiaan tullut, Salminen kertoo.

 

 

Pälkäneen luvat käytettiin

Hankalista luonnonolosuhteista huolimatta Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirille myönnetyistä 33 ilveksenkaatoluvasta käytettiin 32.

Alueelle, johon kuuluu kaksi kolmasosaa Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksestä sekä osa Kangasalaa, Sahalahtea ja Hauhoa saatiin täksi talveksi kolme riistanhoidollista ilveksen kaatolupaa. Kaikki saatiin kaadettua viidellä jahtikerralla tammikuun puoliväliin mennessä. Vahinkoperusteisia lupia alueelle ei ollut myönnetty.

– Ilvesten aiheuttamista vahingoista ei ole tullut tietoja muutamaan vuoteen, mutta ilveskanta on kyllä selvästi kasvanut meidän alueellamme. Pihahavaintojakin tulee, vaikka niitä saadaan yleensä eniten runsaslumisina talvina, kun ilvekset hakeutuvat pihapiirien läheisyyteen etsimään ruokaa, Jari Salminen kertoo.

Hän sanoo, että lupia on haettu alueelle enemmän kuin on saatu. Metsästyksessä keskitytään pihahavaintojen perusteella löytyviin yksilöihin ja yritetään pelottaa ilvekset pois asutuksen läheltä. Pentueita ei metsästetä.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?