Kimmo Pyykkö -taidemuseon kevät- ja kesäkauden näyttely esittelee nuorta, kokeilevaa ja ennakkoluulotonta kuvanveistoa kahden nimen kautta, jotka eivät kaipaa pitkää esittelyä.
Professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön rinnalla on monialataiteilija Anssi Kasitonni, joka, ihmeellistä kyllä, on reilut kaksi vuotta avoinna olleen museon ensimmäinen pirkanmaalainen taiteilija. Anssi Kasitonnille myönnettiin vuoden 2011 Ars Fennica -palkinto. Hän toimi Mäntän kuvataideviikkojen kesän 2016 näyttelykuraattorina.
Kimmo Pyykön tämänkertaiset näyttelytyöt ovat peräisin vuosilta 1969–1974, jolloin hän oli kolmikymppinen rohkea kokeileva taiteilija – samaan tapaan kuin Anssi Kasitonni nyt. Siksi näyttelyssä kohtaavat itse asiassa kaksi samanikäistä taiteilijaa, vaikka toinen onkin syntynyt vuonna 1940 ja toinen 1978.
Heitä yhdistää myös kangasalalaisuus, sillä Kimmo Pyykkö vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kangasalan Korvenperällä ja Vilppulasta kotoisin oleva Anssi Kasitonni asuu ja työskentelee Sahalahdella.
– Korven pojilla on jalat tukevasti ilmassa, Pyykkö ilmaisi asian.
Näyttely Ilmassa itekkin – Kimmo Pyykkö & Anssi Kasitonni aukeni yleisölle 25. maaliskuuta ja jatkuu 27. elokuuta asti.
Lentokonealumiinia ja populaarikulttuuria
Kimmo Pyykön veistokset ovat peräisin taiteilijan niin sanotulta lentokonealumiinikaudelta, ja ne on valmistettu Kuoreveden ilmavoimien käytöstä poistettujen lentokoneiden varikolta hankituista materiaalista.
Pyykön tuotanto on jaettavissa selkeisiin materiaaliperustaisiin kausiin, ja 1970-luvun alun lentokonealumiinikausi oli suoraa jatkoa 60-luvun romurauta- ja valurautaperiodeille. Raskaista materiaaleista syntyneet työt ovat melkein hämmentävän keveitä, siroviivaisia ja valoa läikkyviä.
– Silloin 70-luvun taitteessa työni saivat huikean hyvän vastaanoton. Ei sellaista nykyään oikein tulekaan – innostus ja kiinnostus töitäni kohtaan olivat aivan valtavia, Kimmo Pyykkö muisteli.
Silloin hän sai myös kuulla, että äkkijyrkkä nousu taiteen huipulle tarkoittaa helposti yhtä äkkijyrkkää laskua pohjalle, mistä uutta nousukiitoa ei helpolla löydykään.
– Mutta minä en jättäytynyt sen menestyksen varaan, pudotettavaksi. Olen aina hakenut itselleni uusia vastuksia, Pyykkö totesi.
Anssi Kasitonnin osuus sisältää sekä animoituja lyhytelokuvia että veistoksia. Kasitonnin tyylin mukaan veistosten materiaalina vaihtelevat pahvi, muovit ja muut halvat materiaalit, yhdistettynä erilaisiin metalleihin. Aiheet on poimittu viihdemaailmasta ja populaarikulttuurista; ne kuvaavat hurjaa ja pelottavaa maailmaa, joka itse asiassa näyttäytyykin vähän hassuna ja nauraa lopulta itselleen.
Paras tapa katsoa Anssi Kasitonnin teoksia onkin heittäytyä niiden vietäväksi ja jättää monimutkaiset tulkinnat sikseen – ettei itse alkaisi kuulostaa hassulta.
– Kiitän ja pokkaan, että olen päässyt tänne museoon – hieno paikka! Ei tämä osuuteni ole ihan täydellinen, mutta kyllä se mun puolesta on ihan hyvä, taiteilija itse tuumi.
Kantaaottavuus on tulkinnassa
Kimmo Pyykköä ja Anssi Kasitonnia yhdistää ennakkoluulottoman nuoruudeninnon ja kangasalalaisen korven ohessa se, että kumpikin välttää tietoisesti tekemästä kantaaottavaa taidetta. Lisäksi kummankin teoksissa nähdään mieluusti yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Pyykön Vietnamin sodan aikana syntyneitä nuoruudentöitä, sekä tämänhetkisessä että edellisessä näyttelyssä nähtyjä, on vaikea tarkastella kokonaan ilman yhteiskunnallista ulottuvuutta. Niissä on sotaa, tuhoa, pelkoa, rajoja. Ja hävittäjien osia.
– Katsojan tulkintaahan emme voi mitenkään ohjailla. Minulle taiteilijana töissä on kuitenkin aina kysymys yksilöstä, ihmiselle tapahtuvasta asiasta, Kimmo Pyykkö totesi.
Kasitonni puolestaan teki Ilmassa itekkin -näyttelyyn yhden tietoisen poikkeuksen, työn, joka on tarkoitettu kantaaottavaksi. Hän yhdisti aikaisemmin valmistuneen, 1980-luvun lopulta tutun tv-sankaria ja avaruusoliota Alfia esittävän veistoksensa kahteen loisteputkista tehtyyn valoelementtiin, ristiin ja Yhdysvaltain lippuun, ja loi uuden teoksen Speech. Kukin miettiköön sen ääressä, kenen puhe tähtilipun edessä kantaa tällä hetkellä kauimmas maailmaan.
