Koululaisten mahdollisuudet: Aluehallintovirastossa selviteltiin, millaisia puitteita koulupihat tarjoavat välituntiliikunnalle

Riittävästi tilaa ja luontoa, kiitos

Pallo pomppaa takaisin seinästä potkaisijalle melkein kuin Hauskat kotivideot -ohjelmassa, ja nivusten seudulle pallon saanut potkaisija kyykistyy maahan osumakohtaa pidellen. Muu pelaajajoukko huokuu empatiaa, eivätkä lähistöllä keinuvat tytöt huomaa epäonnista pallottelua lainkaan. Pälkäneläisellä Kostian koululla ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä välitunnin kulkuun.

Samaan aikaan Pitkäjärven koulun pihassa Kangasalla pari seitsemäsluokkalaista poikaa hymähtää lyhyiden välituntien olevan sikäli ihan hyviä, ettei pihassa koripallokorien lisäksi ole paljonkaan muuta aktiviteettia.

Oppilaat ovat pitkälti samoilla linjoilla kuin koulujen rehtorit, jotka raportoivat koulujen pihojen kunnosta aluehallintovirastoon viime syksynä. Kouluilta kyseltiin näkemyksiä erilaisista liikuntamahdollisuuksista, kuten keinuista, kiipeilytelineistä, kaukaloista ja koripallokoreista.

– Subjektiivista arviointiahan siinä on, mutta muutamissa kunnissa tuloksia on vertailtu objektiivisiin arvioihin ja ne ovat osoittautuneet suhteellisen luotettaviksi. Oppilailta kysyminen on varmaan se seuraava askel, mutta kieltämättä tässäkin aineistossa oli painimista, ylitarkastaja Kristian Åbacka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Koulupihojen viihtyisyyttä ja niiden tarjoamia liikkumismahdollisuuksia selvitettiin pari vuotta sitten Vantaan kaupungille ja sen jälkeen laajemmalti Etelä-Suomessa. Nyt tarkasteluun otettiin koko Suomi.

– Esimerkiksi Vantaan kaupunki hyötyi taannoisesta kartoituksesta – siellä herättiin näiden asioiden suhteen siihen, pitäisikö pihoille tehdä jotakin ja kaupunkiin syntyi oma koulupihaohjelma. Todella monessa kunnassahan koulupihoja ei kehitetä erikseen vaan peruskorjauksen yhteydessä tai siellä, missä asiasta huudetaan kovimmin. Silti ihmetellään, miksi ei liikuta, Åbacka tuumaa.

Aluehallintoviraston keräämän tiedon pohjalta tehtiin samalla opinnäytetyö, johon kerättiin myös muuta aineistoa laajempia sanallisia vastauksia.

– Niissä nousi esiin se, että kun tehdään suuria kouluja, piha-alue tahtoo jäädä liian pieneksi. Vastauksissa parhaina asioina nähtiin se, että pihassa on luontoa – kiviä, puita ja kallioita.

Opinnäytetyössä kyseltiin myös asenteista lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Yli 90 prosenttia rehtoreista näki kehittämisen tärkeänä ja oli sitä mieltä, että koulun pihan tulisi olla viikonloppuisin käytettävissä.

 

Välitunnilla tuhansia tunteja

Tehty kysely antoi samansuuntaisia tuloksia kuin Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n pari vuotta sitten tekemä pienemmän otannan selvitys.

Tulosten mukaan noin 39 prosenttia kaikkien peruskoulupihojen ulkoliikuntaolosuhteista arvioitiin kunnoltaan huonoiksi tai tyydyttäviksi. Heikoimmassa kunnossa ovat yläkoulujen pihat, joista jopa kolme neljästä arvioitiin huonoksi tai tyydyttäväksi.

Aluehallintoviraston Åbackan mukaan pihan kunnolla ja mahdollisuuksilla on suuri merkitys; peruskoululainen ehtii viettää pihassa aikaa tuhansia tunteja.

Ylitarkastaja arvioi koulupihan täyden perusparannuksen keskihinnaksi noin 200 000 euroa, mutta hintaan vaikuttaa luonnollisesti se, mitä kaikkea halutaan toteuttaa. Yhtä kaikki lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen on saatavissa valtion avustusta, joka voi kattaa jopa 45 prosenttia kustannuksista.

– Jos miettii vaikuttavuutta, pihan kunnostus on kuitenkin suhteellisen edullista. Käyttöaste on suurempi kuin esimerkiksi yleisurheilukentällä, jossa käy vain osa lapsista. Lisäksi se lisää kouluviihtyvyyttä myös niillä, jotka eivät mahdollisuuksia hyödynnä. Oppimistuloksiin puolestaan vaikuttaa se, jos koulussa viihdytään, Åbacka summaa.

Hänen mukaansa on myös viitteitä siitä, että hyvät mahdollisuudet piha-aktiviteetteihin tarjoavissa kouluissa liikutaan enemmän kuin niissä kouluissa, joissa mahdollisuudet ovat heikot.

Åbacka toivoo, että kymmenen vuoden kuluttua kunnissa olisi otettu nykyistä enemmän huomioon, minkälaisissa ympäristöissä lapset ja nuoret välituntejaan viettävät. Hän tunnustaa kuitenkin tämän hetken realiteetit.

– Moni koulu painii sisäilmaongelmien kanssa, ja ne ovat sitten eri mittaluokan investointeja ja vähän eri priorisoinnilla.

 

Syrjemmässä on hauskempaa?

Kyselyyn vastasi noin 60 prosenttia kaikista Suomen peruskouluista. Pälkäneeltä tulokset saatiin yhteiskoululta ja lukiolta sekä Kostian koululta, Kangasalta mukaan lähtivät Pohjan, Raikun ja Huutijärven alakoulujen lisäksi Pikkolan ja Pitkäjärven yläkoulut. Pihan kuntoa ja mahdollisuuksia arvioitiin asteikolla nollasta neljään.

Pälkäneellä kiitosta saivat etenkin kenttä, kaukalo tai areena sekä yleisurheilu- ja talviliikuntamahdollisuudet. Koripallo-, keinu- ja kiipeilymahdollisuuksissa nähtiin kuitenkin petrattavaa. Kangasalla koripallo ja talviliikuntaolosuhteet nousivat muuta Pirkanmaata korkeammalle, mutta kaukalon tai areenan ja osin kiipeilytelineiden sekä jalkapallomaalien osalta tilanne nähtiin heikompana kuin muualla.

Yläkouluilla tulokset jäivät Sydän-Hämeessä – kuten muuallakin Suomessa – heikommiksi kuin alakouluilla. Tähän vaikuttavat pihojen heikot keinumis- ja kiipeilymahdollisuudet, mutta toisaalta Pälkäneen yhteiskoululla ja lukiolla myös koripallo- ja areena-olosuhteet luokiteltiin heikoiksi. Kenttä-, jalkapallo- ja yleisurheiluolosuhteet sen sijaan nähtiin hyvinä.

Kostian koululla jäätiin Pirkanmaan ja koko maan keskiarvoista lähinnä jalkapallo- ja koripallomahdollisuuksien osalta, mutta tähänkin on saatu parannusta viime syksynä käyttöön saadun Ässäkentän muodossa. Monen muun tarkastellun tekijän osalta Kostian koulun tilanne nähtiin keskimääräistä parempana.

Kangasalla tyytyväisimpiä pihaolosuhteisiin oltiin Pohjan ja Raikun kouluilla. Heikoimmat mahdollisuudet oppilaiden välituntiliikunnalle nähtiin Pitkäjärven koululla.

Ylitarkastaja Kristian Åbackan mukaan muillakin kouluilla on yhä mahdollisuus lisätä tietojaan tietokantaan nuorisotilastot.fi -aineistosivuston kautta. Jo mukana olevat koulut puolestaan voivat päivittää tietojaan esimerkiksi piharemonttien tuomien muutosten myötä.

Pirkanmaalla heikoimmat tulokset saatiin Pirkkalasta, Orivedeltä ja Tampereelta ja parhaat puolestaan Ruovedeltä ja Valkeakoskelta. Pälkäneellä koulupihatilanne kyselyyn vastanneiden koulujen osalta oli maakunnan tasoon verrattuna kokonaisuudessaan hyvällä tolalla, Kangasalla oltiin keskiarvoluokkaa.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>