Pälkäne katsoo korttinsa

Suomi asutettiin sotien jälkeen tontteja jakamalla. Rintamamiehet ja Karjalan evakot rakensivat itse talonsa ja juurtuivat uusiin paikkakuntiin. Seuraava sukupolvi toisti saman ja teki talonsa lähemmäs kaupunkeja, joihin työt olivat siirtyneet.

Kolmatta sukupolvea ei enää kiinnosta hartiapankkirakentaminen. Kiireinen nykyihminen näkee tontissa vain maanpalan, eikä koe vetoa vasaran varteen. Siksi kunnillekaan ei enää riitä se, että ne ostavat peltoja ja metsiä, joihin piirretään tontteja ja vedetään tiet sekä vesijohdot. Ihmiset haluavat valmiimpaa.

Pälkäne lähestyy uutta tilannetta uudenlaisella mallilla. Se hakee innovaatiokumppania, joka alkaa ideoida ja toteuttaa uudenlaista pientaloasumista uudella Roholan alueella.

Kunnantalolla uskotaan, että alan yrityksiltä löytyy tuoreita ideoita, joilla kunta erottuu ja saa tonttikauppansa vetämään.

 

Kohta kymmenen vuotta jatkunut taloudellinen alavire on taittumassa, ja yhtenä veturina toimii rakennusala. Kaupunkiseuduilla nousee uutta vauhdilla. Kangasalakin saa jo buumista osansa, ja seuraavana rakentajia odottaa Pälkäne.

Vaikuttaa siltä, että kunta olisi kerrankin oikeaan aikaan liikkeellä. Edellisten nousukausien aikaan kunnalta ovat loppuneet tontit. Nyt niitä on satamäärin Onkkaalassa ja myös muissa taajamissa.

Pälkäneen keskusta tulee olemaan rakennustyömaata jo tulevana kesänä. Päiväkodin pihaa ja toria remontoidaan uuteen uskoon ja valtava liikuntahallityömaa starttaa valtatien varressa.

Rakentamisen mallia näyttää kunta. Lukuisia hankkeita ei tehdä pelkästään nykyisille kuntalaisille, vaan Pälkäne katsoo nyt korttinsa: saadaanko kuntaan sellaista vetovoimaa, että muuttovirta kääntyisi taas maaseudulle päin.

 

Erityisen paljon toiveita ladataan Roholan alueeseen. Tontinostajia ei kierrätetä kuraisilla pelloilla, vaan jo ensimmäisen osan katuja rakennetaan reilulla kolmella miljoonalla. Kaikkiaan katuihin ja valoihin upotetaan reilut viisi miljoonaa. Ainakin toinen mokoma hupenee vesijohtoihin, viemäreihin, Lahdentien alikulkuun ja Kostianvirran pyöräsiltaan.

Viemäreiden kustannuksia lisää se, että nykyiset siirtolinjat eivät niele uudelta alueelta tulevaa lisäkuormaa ja siksi Roholasta on vedettävä uudet putket puhdistamolle saakka. Kaavassa vaaditut alikulku ja pyörätiesilta liittävät alueen kiinteästi keskustaan, mutta nostavat rakennuskustannuksia reilusti.

Miljoonahankkeista suuri osa pitää toteuttaa heti ensimmäisessä vaiheessa, vaikka silloin ei vielä ole tietoa, toteutuuko reilun parinsadan asunnon alue koskaan kokonaan. Jos kunta yrittää maksattaa kustannuksensa rakentajilla, tontteja ei saada kaupaksi yhtäkään. Lisäksi kunta saa vain osan myyntituloista, sillä maita hankittaessa ja kaavoitettaessa osa tonteista jäi maksuksi maanomistajille.

Pälkäneen liian kovia tontinhintoja paheksuneet päättäjät ovat muistuttaneet, että muuttajista saadaan hyöty verotuloina ja valtionosuuksina. Jo tulevana kesänä kokeillaan, miten paljon tonttikauppa on hinnasta kiinni. Kunta aloittaa tarjouskampanjan, jonka aikana halutuimpien Onkkaalan Majaranpellon ja Luopioisten Rajalanniemen alueiden tontit myydään puoleen hintaan.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>