Ei enää hätäkasteita

Kuusenjuuri, Repolaisenraitti, Tinajäkäläntie – ja iso liuta muita.

– Saaduista nimiehdotuksista riittää monen vuoden tarpeisiin, ja osa sopii varmaan paremmin jonnekin muualle kuin Lamminrahkaan. Tästä työstä on hyötyä kaikelle nimistönsuunnittelulle Kangasalla, tuumaa kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen.

Jo hyvissä ajoin Kangasalla hoksattiin, että tyhjästä pystytettävän tuhansien ihmisten asuinalueen toteutuksessa tarvitaan paikannimi jos toinenkin – on katuja, puistoja ja pienempiä asuinalueita. Lamminrahkan suunnittelutiimi löi hynttyyt yhteen Tampereen yliopiston suomen kielen opiskelijoiden kanssa, ja opiskelijat syventyivät nimistöasioihin pienryhmissä. Osa tutki alueen luontoa, jotkut haastattelivat paikallisia asukkaita, toiset tutustuivat kirjallisiin lähteisiin ja yksi ryhmä perkasi lähialueiden nimistöä päällekkäisyyksien ja samojen aihepiirien välttämiseksi.

Lopputuloksena saatiin mapillinen tietoa ja toistasataa paikallisista lähtökohdista ammennettua nimiehdotusta alueelle, jonka ensimmäistäkään taloa ei ole vielä piirretty.

Aina nimistön kanssa ei ole osattu olla näin valmiina etukäteen. Markku Lahtinen muistelee – ei kovinkaan monen vuoden takaista – aikaa, jolloin työlään ja pitkän kaavaprosessin päätteeksi kaava-alueen nimistö kaivettiin häthätää almanakasta tai luontokirjoja silmäillen. Tämä alkoi muuttua aihetta peranneen ”Kaavanimien hätäkaste” -teoksen jälkeen. Elettiin vuosituhannen vaihdetta.

Markku Lahtinen tutustui yliopisto-opiskelijoiden tekemään taustatyöhön ja nimistöehdotuksiin viime viikolla.

 

Miten nimetä tie?

Täysin omasta päästä ja mielivaltaisesti teitä, puistoja ja muita ei voi nimetä. Osoitteen tulisi olla – kadunnimi ja asuntonumero laskien – korkeintaan 30 merkkiä pitkä. Opiskelijoiden tekemän kyselyn vastausten perusteella käytettävien nimien tulisi olla mielikuviltaan myönteisiä, helppoja lausua ja selkeitä kirjoittaa. ”Hyvä nimi ei kiinnitä huomiota, huono huomataan vasta kun on myöhäistä”, todettiin yhdessä saadussa palautteessa.

Aiempien tutkimusten perkaaminen tuotti myös mielenkiintoisia huomioita – kuten sen, että eniten valituksia tehdään kaavanimistä, jossa esiintyy y-, ä- ja ö-kirjain. Keskustoissa nimissä korostuu voimakkaasti kulttuuri ja keskusta-alueiden ulkopuolella puolestaan luonto. Kokonaisuudessaan luontonimet ovat suomalaisissa teiden ja katujen nimissä erittäin yleisiä, ja luonnonkasveihin pohjaavista sanoista etenkin mänty, honka ja koivu ovat olleet ahkerassa käytössä.

Tyypillisenä hämäläismetsänä, jossa lintuja on vähän ja kaloja vielä vähemmän, Lamminrahkan nimiin ammennettiin elämyksellisyydestä, paikallisten käyttämistä ”epävirallisista” nimistä, lähialueiden historiasta ja henkilöistä – sekä tietenkin luonnosta.

Kangasalla on eniten ”teitä” ja ”kujia”, ja harvinaisuuksia puolestaan edustavat nimet, jotka loppuvat sanoihin -ranta ja -kaari. Kangasalan muuttuminen kaupungiksi puoltaisi jatkossa myös katu-nimien käyttöönottoa.

 

Pääkadulla on jo nimi

Etukäteissuunnittelusta huolimatta osa Lamminrahkan ja Tampereen puolen Ojalan nimistöstä on aikataulullista syistä jo ehditty lyödä lukkoon ennen opiskelijoiden työn valmistumista – mikä Lahtisen muistelemat takavuosien käytännöt huomioiden hivenen hymyilyttää Lamminrahkan projektipäällikköä Sanna Karppista.

Alueen pääkatu sai nimekseen ruotsalaisesta sammal-sanasta johdetun ja alueen historialliseen turverataan viittaavan Mossin puistokatu -nimen.

Ensimmäisten varsinaisten kaavanimien määrittely Lamminrahkassa tulee ajankohtaiseksi ensi syksyn ja kevään aikana. Lahdentieltä irtaantuvan eritasoliittymän rakentaminen, jonka myötä päästään etenemään muuhun rakentamiseen, on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Ensimmäisten asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan Lamminrahkaan vuonna 2023, jolloin myös alueen koulun tulisi olla valmiina.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>