Yhdistysten vuosikokoukset

Yhdistyksiä koskevaa lakia muutettiin useita vuosia sitten niin, että kun aikaisemmin oli pitänyt järjestää kaksi virallista kokousta vuodessa, niin nyt riittää vain yksi, jos yhdistyksen säännöt on vastaavasti muutettu.

Aikaisemmin niin sanotun kevätkokouksen tarkoitus oli lähinnä vahvistaa edellisen vuoden tilit ja toimintakertomus sekä myöntää hallitukselle ja tilivelvollisille vastuuvapaus. Syyskokous oli se tärkeä kokous, siinä valittiin hallitus, päätettiin talousarviosta ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta.

Miksi oikeastaan alettiin sallia vain yksi kokous? Sehän vähentää demokratiaa ja etäännyttää jäsenet yhdistyksen toiminnasta, kun he eivät pääse keskustelemaan toiminnan suuntaviivoista ja muista tärkeistä asioista kuin kerran vuodessa?

Yhden kokouksen haittana on sekin, että kun toiminta yleensä tapahtuu kalenterivuoden mukaan, niin jo alkuvuodesta valittu uusi hallitus voi ottaa vastuun toiminnasta vasta seuraavan vuoden alusta. Tämä voi aiheuttaa monia hankaluuksia. Jos pitäydytään yhden kokouksen mallissa, hallituksen toimikausi ja yhdistyksen tilikausi olisikin muutettava vaihtumaan esimerkiksi 1. huhtikuuta.

Nykyajan ihmiset ovat olevinaan niin kovin kiireisiä, ettei heillä muka ole aikaa järjestää kahta kokousta vuodessa. Tekosyy. Eihän kokouksen järjestäminen ole mitenkään iso asia. Rutinoidut yhdistysaktiivit hoitavat sellaisen helposti.

Mielestäni pienen, pääasiassa yhdellä paikkakunnalla toimivan yhdistyksen olisi pidettävä kaksi kokousta vuodessa. Asia on hiukan toinen suurissa valtakunnallisissa tai kansainvälisissä yhdistyksissä, joiden jäsenet joutuvat matkustamaan kaukaakin kokoukseen päästäkseen, ja silloin on perusteltua pitää vain yksi yleinen kokous vuodessa.

Yhdistyksien ongelmana on nykyisin jäsenistön passiivisuus, aktiivisia toimijoita ei tahdo löytyä kaikkiin tehtäviin. Luulenpa vaan, että kahden kokouksen säännöillä demokratia toteutuu paremmin ja ihmisiä on helpompi saada mukaan toimintaan, jos he saavat tilaisuuden vaikuttaa asioihin useammin kuin vain kerran vuodessa. Eikö nykyisin toimitakin mallilla ”kaikki mukaan”?

Olen kirjoittanut ensimmäiset hyväksytyt säännöt jo 16-vuotiaana, sittemmin olen toiminut lukuisissa yrityksissä hallituksen jäsenenä, monissa puheenjohtajanakin, ja olen perustanut useita yhdistyksiä, yhden kansainvälisenkin, joka toimii maailmanlaajuisesti. Olen edelleen mukana kahden kansainvälisen yhdistyksen toiminnassa. Minulla on siis lähes 70 vuoden kokemus näistä asioista, joten katson, että minulla on “kanttia” puhua näistä asioista.

Paul Tiililä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?