Jouko ”Jocke” Ryhänen: Sunnuntaina ratamoottoripyörän selässä, maanantaina lääkärissä uusimassa ajokorttia

Vaarit kesälaitumella

Raimo Pihlajamäki ja Jouni Lehtimäki saapuvat Purkupoikien kurviin.

Pälkäneen näytösajan puuhamies Hannu Laaninen sovitti ajohaalaria niskaan.

Pälkäneen Kankaanmaalla heräteltiin sunnuntaina talviunesta takavuosikymmenien kilpamoottoripyöriä. Suuri osa niistä oli puolen vuosisadan takaisia kisakoneita tai niiden mallin mukaan tehtyjä kopioita. Kulkupelejä aikanaan ohjastaneilla kuskeilla alkaa olla jo ikää, mutta ajohaalarissa vuodet ja vaivat unohtuvat.

Takavuosien legendojen kasvot hehkuivat kuin pikkupojilla, kun he polkaisivat pyörät käyntiin ja kokeilivat, miten moottori ärjyy kaasukahvan tahtiin. Pohjolan tallin pihalle nousseella varikolla pääsi aistimaan hevosvoimien potkua koko kehollaan, sillä terävä moottorin terävä murina kertautui teollisuushallien seinistä.

Pälkäne TT kokosi Kankaanmaan radalle lähes 80 vanhaa kilpapyörää. Eniten oli mukana kaksi- ja nelitahtisia kilpapyöriä. Niiden lähdöissä rataa kiersi reilut 20 pyörää. Myös yli 55-vuotiaiden kilpapyörien lähdössä kaasutteli lähes parikymmentä retropeliä, joista vanhimmat olivat 1930-luvulta.

Mukana oli monta aitoa ”norttonia”, josta muodostui legendaarisen Norton Manxin ansiosta TT-kilpapyörien lempinimi 1950-luvulla.

 

Loukkaantuminen katkaisi uran

Hämeenlinnalainen Jouko ”Jocke” Ryhänen kuului Pälkäne TT:n tähtivieraisiin.

Kankaanmaan katurataa ei kierretty kaasu pohjassa ohituspaikkoja kytäten, vaan sopuisasti letkassa. Vauhtia oli kuitenkin sen verran, että tunnelmaan päästiin sekä pyörän selässä että radan varressa.

– Poliisi ei tykkää, jos näytösajoissa ajetaan liian lujaa. Vaikka vauhti oli ihan reipasta, niin jarrutukset otettiin rauhassa, ettei satu mitään, Jouko ”Jocke” Ryhänen sanoo.

Hämeenlinnalaismies kuului Pälkäne TT:n tähtivieraisiin. 77-vuotias Ryhänen niitti 1960-luvulla mainetta kisaradoilla.

– Lähdin Tukholmaan töihin ja hankin kilpapyörän, Ryhänen muistelee uran alkuvaiheita, jotka toivat Ruotsin mestaruussarjassa kakkos- ja kolmossijat vuosina 1962 ja 1963.

Sen jälkeen mies palasi Suomeen armeijaan ja ajoi vuonna 1964 Suomen mestariksi ja seuraavana vuonna MM-sarjassa neljänneksi.

Reijo Hietanen ajoi Raine Lampisen legendaarisella Nortonilla.

Voittoja alkoi kertyä vuonna 1969, kun Ryhänen sai alleen japanilaisen tallipyörän. Nousussa oleva ura kuitenkin päättyi syyskuussa 1970 Pyynikin ajojen vakavaan loukkaantumiseen.

Muun muassa päätään ja rintalastaansa loukannut Ryhänen makasi pari viikkoa teho-osastolla. Rytäkässä oikean polvensa lumpion hajottanut ja vasemman reisiluun katkaissut mies käveli pari vuotta keppien kanssa.

 

Legendaarisen kisapyörän kopio

Tero Tikan pyörä savuttaa.

Jouko Ryhänen nousi pyörän selkään 21 vuotta onnettomuuden jälkeen, kun Pyynikillä järjestettiin muistoajot. Sen jälkeen hän innostui kiertämään muisto- ja näytösajoissa ja järjestämään niitä itsekin Iisalmella.

– Tapahtumissa tapaa kivaa jengiä, ja aina on hauskaa. Me ei muistella kaatumisia, vaan hyviä asioita.

Pälkäneen tapahtumaan erityistä hohtoa toi Taisto Saarion rakentama kopio Jarno Saarisen vanhasta tehdaspyörästä Benellistä.

– Taisto teki koko talven töitä, että minä pääsisin keväällä nauttimaan. Tuli vähän sellainen olo kuin varsalla kevätlaitumella, Jouko Ryhänen nauraa.

Markku Laaninen varikolla.

Pälkäne TT:n jälkeinen aamu toi kuitenkin muistutuksen todellisesta iästä. 77-vuotiaan Ryhäsen pitää uusia ajokortti vuosittain, ja hän kävi sitä varten lääkärissä maanantaina.

– Lääkäriäkin hieman huvitti, kun kerroin edellispäivän ajoista, Ryhänen kertoo.

Pälkäne TT -näytösajo kunnioitti moottoripyöräkisojen ja pälkäneläismotoristien perinteitä. Kilpailujen alkumuotona toimivat kyläjuhlat, joissa alettiin sata vuotta sitten kilpailla kaksipyöräisillä. Suomen ensimmäinen TT-kilpailu ajettiin vuonna 1930. Ennen sotia kaikkiin suuriin kaupunkeihin syntyi legendaariset kisansa, kuten Eläintarhan, Pyynikin, Ruissalon, Väinölänniemen ja Harjun ajot.

Pälkäne TT ei kerännyt toisella kerralla radan varteen aivan yhtä sankkaa yleisömerta kuin kaksi vuotta sitten ensi kertaa järjestetty näytösajo. Kirkkaassa kevätkelissä puhaltanut hyinen puhuri sai väen hakeutumaan tuulensuojaisiin paikkoihin.

Tapahtuman pystytyksessä ja järjestelyissä hääri noin 70 hengen organisaatio, ja yhteistyökumppaneita oli parikymmentä.

– Erityiskiitos kuuluu Jaakko Pohjola Oy:lle ja Aitoon VPK:lle, tapahtuman puuhamies Hannu Laaninen sanoo.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?