Mitä kansa rakasti: Pikkolan koulun musikaali puhuu suomalaisuudesta yhteisen muistin kielellä

Nuoret saivat historian säihkymään

Kiintotähtiä ja tähdenlentoja -musikaali on omistettu 100-vuotiaalle Suomelle.

 

Pikkolan koulun 9. luokkalaisten tuottama suurmusikaali Kiintotähtiä ja tähdenlentoja Suomen viihdetaivaalla on viime viikon keskiviikosta tämän viikon maanantaihin yltäneellä näytäntökaudellaan koskettanut varmasti jokaista katsojaansa, sillä siinä astutaan suoraan kansakunnan yhteisen muistin hersyvimpiin kerroksiin.

Koko lukuvuoden ajan hiotun esityksen kanssa ei ole säästetty vaivaa missään kohdassa. Musikaali ansaitsee päättötodistukseensa pelkkiä kiitettäviä arvosanoja.

 

 

Suomi-Filmistä Suomi-rockiin

60-luvun suursuosikki Letkikseen haettiin yleisöäkin mukaan.

Musikaalin runko on kahden opettajan, Anne Herralan ja Outi Kotilaisen luomus. Jo suunnitteluvaiheessa he ovat onnistuneet ratkaisevan tärkeässä asiassa, nimittäin luomaan tarinasta niin yksinkertaisen, että se todellakin toimii.

Käsikirjoitus etenee kronologisesti 1910-luvun lopulta 2010-luvulle, torvigramofonien ajasta some-sukupolveen ja vihaisiin lintuihin. Siirtymät vuosikymmenestä toiseen ovat muodollisia ja sivuutetaan nopeasti, ja pääosa säästetään huolellisesti valmistelluille esityksille.

Sadan vuoden matkan varrella Suomen joutsen pelastaa Mikki-Hiiren merihädästä, Tuntemattoman sotilaan Rokka ja Rahikainen kumppaneineen

Suomi-rockin sähköistä säihkettä.

kuuntelevat viihdytyskiertueella Kodin kynttilöitä, ja kun raskas sota-aika on jäänyt taakse, Kangasalan Kisarannassa tanssitaan Olavi Virran laulaman Tiikerihain tahdissa.

Seuraavaksi vedetäänkin jo Letkistä niin taitavasti, että mustavalkoiseksi muutettuna esitys voisi olla suora taltiointi 60-luvulta. Sen jälkeen viihdetaivaan valtaa television maailma: Kylli-täti, Pikkukakkonen, Kivikasvot ja sen listahitti Mate in Finland, Levyraati, Tankki täyteen -sarja Sulo Vilenin ja konstaapeli Reinikaisen voimin, Kummelit ja Uuno Turhapuro.

Sitten soi jo 80- ja 90-lukujen Suomi-rock, josta jäävät mieleen erityisesti hienot koreografiat ja nostalginen Tehosekoitin -tulkinta.

Ja loppujen lopuksi edes Facebook ei ole enää yhtään in ja nuoriso kulkee coolimassa some-maailmassa nenä kiinni älykännykän näytössä.

 

 

 Ajankuva tempaa mukaansa

Angry Birds -tunnari taipuu tanssiksi.

Musikaalin puvustus ja kampaukset on annettu ammattilaisten ja ammattiopiskelijoiden työksi, mikä on oiva ratkaisu, sillä nopeasti vaihtuviin kohtauksiin perustuvassa esityksessä on tärkeää, että ajankuva täsmää. Sitä tukevat muutkin yksityiskohdat: esimerkiksi Emma-valssia säestetään harmonikalla, ja kun esitetään kohtaus varhaisesta Suomi-Filmistä, taustalla ratisee aidolta kuulostava filmiprojektori.

Tiikerihai ja Olavi Virta saavat Kisarannan tanssiparit tunteellisiksi.

Se kaikki on taustaa tähdille, jotka ovat 9-luokan ilmaisutaidon ja pop-laulun valinnaisryhmät sekä bändikurssilaiset. Nuorten laulu-, soitto-, tanssi- ja näyttelemistaidot pääsevät oikeuksiinsa erikseen ja varsinkin yhtä aikaa. Kohtauksista ei huomaa mitenkään sitä todellisuutta, että esiintyjillä on kova kiire seuraavaan vaiheeseen – monet heistä esittävät monia rooleja, ja muodonmuutokseen on aikaa vain lyhyt hetki.

Pikkolalaisten musikaali ei myöskään tue sitä käsitystä, että tämänikäisten joukossa tytöt ovat jollakin tavoin edellä poikia. Tytöt ovat toki esityksen säteileviä tähtiä, mutta niin ovat pojatkin.

Esimerkiksi Toivo Kärjen säveltämä Me tulemme taas -elokuvan nimikappale, jonka nuoret esittävät yhdessä Kangasalan mieslaulajien kanssa, on huima esimerkki teini-ikäisten poikien heittäytymiskyvystä. Nuoret ja varttuneet miehet välittävät karheanhellyttävässä kohtauksessa todentuntuista 50-luvun elokuvahenkeä, vaikka tukkilaisromantiikka käsitteenäkin on aikaa sitten sammunut suomalaiselta viihdetaivaalta.

 

– Nuorten kanssa on ollut upeaa työskennellä. Me vain yritämme pysyä samalla tasolla, sanovat Kangasalan mieslaulajat vaatimattomasti.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>