Saarioisten maksalaatikko täyttää 60 vuotta

Suosittu perinneruoka pitää pintansa

Saarioisten maksalaatikko täyttää 60 vuotta. Sahalahden tehtaanjohtajan Anu Lempisen mukaan ruuan laatua on korostettu alusta saakka, kuten vanha kylttikin kertoo. Pirteät värit ja tehtaan vanhat esineet kuuluvat koekeittiön sisustukseen.

Mahtoivatko Avotien veljekset Reino ja Pentti aavistaa, millaiseksi ikisuosikiksi valmis maksalaatikko kasvaa, kun Saarioisten kartanossa ryhdyttiin ensimmäisen kerran tekemään valmisruokia vuonna 1957? Ensimmäiset maksalaatikot ja muut valmisruuat myytiin kuorma-autosta suoraan kuluttajille, ja alku oli kaikkea muuta kuin lupaava. Ensimmäisenä päivänä kymmenistä vuoista saatiin kaupan tasan kolme vuokaa. Siitä on aika pitkä matka nykyiseen menekkiin: pelkästään Saarioisten maksalaatikkoa myydään 9 miljoonaa rasiaa vuodessa. Saarioisten Sahalahden tehtaanjohtaja Anu Lempinen pitää veljeksiä alan uranuurtajina.

– Avotien veljekset ovat olleet huikeita visionäärejä. He näkivät jo silloin, että ruuanvalmistusta on syytä helpottaa, kun naisten työssäkäynti lisääntyi, Lempinen toteaa.

Nyttemmin Saarioisten maksalaatikko on jatkuvasti yksi Suomen suosituimpia eineksiä ja makutestien voittaja. Lempinen kuvaakin maksalaatikkoa Saarioisten kruununjalokiveksi. Lähes jokaisena arkipäivänä Sahalahdelta lähtee noin 40 000 vuokaa suomalaisten ruokapöytiä kohti.

– Maksalaatikko oli jo siihen aikaan kotien arkiruokaa, mutta suuritöinen. Resepti on edelleen sama kuin 60 vuotta sitten, valmistusmäärät vain ovat paljon isompia, Lempinen kertoo.

Jättiuuni nielee 4500 rasiaa

Riisi- ja maksapuurot kypsentyvät vaiheittain kolmessa tuhannen litran padassa. Viimeiseen astiaan lisätään vielä mausteet ennen vuokiin annostelua.

Pirkko Seppälällä on vahdittavanaan maksapuuron valmistus ja annostelijan toiminta. Menossa on painon tarkistus. Työntekijät kiertävät eri työpisteillä.

Pirkko Seppälällä on vahdittavanaan kolme jättimäistä padallista riisipuuroa. Ensimmäisessä keittyy riisiä ja vettä, toisessa on valmista riisipuuroa ja kolmannessa muhii maksapuuro, johon on jo lisätty jauhettua broilerin, naudan ja sian maksaa. Rosteripadoista nousevan höyrypilven takana komeilee Saarioisten tunnuskukko. Riisin ja maksan lisäksi maksalaatikkoon laitetaan vain rypsiöljyä, siirappia, sipulia, suolaa ja mausteita. Niin, ja tietenkin siihen perinteiseen lootaan myös rusinoita, joita kellottaa teräsvaunussa ämpärillinen poikineen.

– Valmis maksapuuro menee putkea pitkin tuuttiin, joka annostelee massan vuokiin, Pirkko Seppälä kuvaa seuraavaa vaihetta.

Mekaaninen annostelija nyökyttelee tasaiseen tahtiin oikean määrän raakaa maksalaatikkoa linjastolla etenevään vuokariviin. Kuorman saatuaan vuoat lähtevät peräkanaa liukumaan kohti valtavaa uunin suuta. Matkalta Seppälä nappaa joka tunti muutaman ropposen vaa’alle ja tarkistaa, että annos pysyy oikeankokoisena. Kun rasiat ovat järjestäytyneet kolme metriä leveän uunin eteen, rivistö liikahtaa eteenpäin ja sukeltaa 30 metriä pitkän uunin syvyyksiin. Kerralla paistuu 4500 annosta.

– Aluksi maksalaatikko annosteltiin kauhalla vuokiin, jotka laitettiin käsin pellille ja pellit työnnettiin pinnavaunuissa uuneihin. Nyt tekeminen on automatisoitu. Silti maksalaatikko käy läpi samat vaiheet kuin perinteisessä valmistuksessakin, riisin keittyminen kestää tietyn ajan ja uunissa menee edelleen tunti, Lempinen kertoo.

Maun testaajatkin testataan

Uunin toisessa päässä kuumien laatikoiden tuoksu vie jouluisiin tunnelmiin. Pakkaaja Minna Lehtonen maistelee maksalaatikkoa työnsä puolesta lähes päivittäin.

Laatua tarkkailevan pakkaaja Minna Lehtosen makuaistia testataan säännöllisesti.

– Kaikille laaduntarkkailijoille tehdään joka kolmas vuosi makutesti, jossa testataan perusmakujen, hapan, karvas, makea ja suolainen, tunnistaminen. Laatu ja maku ovat olleet alusta asti tärkeitä, pari vuotta tehtaanjohtajana ja 16 vuotta Saarioisilla työskennellyt Lempinen huomauttaa.

Kansitettu alumiinivuoka jäähdytetään nopeasti viiteen asteeseen. Lempisen mukaan jäähdytys on tuoreiden raaka-aineiden ohella olennaista tuotteen säilymisen kannalta, sillä Saarioisen laatikoissa ei edelleenkään käytetä mitään säilöntäaineita.

Tutut punaiset kannet saatuaan rasiat liukuvat kohti Aapelia ja Paavalia. Erään työntekijän kaksospoikien mukaan nimetty pakkausrobottikaksikko nappailee kamerasilmien ja imukuppien avulla laatikot liukuhihnalta pakkauslaatikoihin sellaista vauhtia, että siinä jäisi rivakinkin työpari muutamassa minuutissa auttamattomasti vikkelikön jälkeen.

Suosikkieväs lähtee vielä saman päivän aikana Valkeakosken logistiikkakeskuksen kautta kohti kauppoja ja nälkäisiä vatsoja.

Viimeksi perinneruoalle on keksitty uutta 1990-luvun puolivälissä. Tehtaan koekeittiössä kehiteltiin laktoositon vaihtoehto, josta jätettiin pois mielipiteitä jakavat rusinat.

– Ruokakeskusteluissa harva myöntää syövänsä valmisruokaa, vaikka tutkimusten mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista syö valmista ruokaa viikoittain, Lempinen hymähtää ja lisää,

– Voimme olla ylpeitä laadukkaista raaka-aineista ja hyvästä suomalaisesta valmisruuasta, Lempinen tiivistää 60-vuotiaan maksalaatikon voittokulun.

– Kerran kuussa minä ja tehtaan päälliköt teemme myös erilaisia tuotantotöitä tehtaalla, tällä haluamme osoittaa arvostusta työntekijöitä ja erilaisia työtehtäviä kohtaan, tehtaanjohtaja Anu Lempinen kertoo.

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>