Rönnvikin viherherukkaviini valittiin vuoden tilaviiniksi

”Upea, rehellinen ja aito” syntyy omista marjoista

Rönnvikin viinitila puhdisti palkintopöydän voittamalla neljä sarjaa kuudesta Suomen tilaviini –kilpailussa. Viiniyrittäjä Eila Rönni iloitsi erityisesti vuoden tilaviinin saamasta kultamitaliluokituksesta.

Rönnvikin viinitila kahmi palkinnot tämän vuoden tilaviinikilpailussa. Kuudesta sarjasta laitikkalalaiset voittivat neljä: ruoka-, seurustelu-, jälkiruoka- ja kuohuviinien sarjan. Kaiken kruunuksi seurustelujuomaksi tarkoitettu puolimakea viherherukkaviini Rönnvik valittiin vuoden 2017 tilaviiniksi. Raati kuvaili juomaa vanhan kullan sävyiseksi, tuoksultaan miellyttäväksi, reheväksi ja lajityypilliseksi. Voittoisa juoma arvioitiin myös kilpailun ainoaksi kultamitalitasoiseksi viiniksi.

– Raati on arvioinut vain viisi viiniä kultamitalin arvoiseksi 22 vuoden aikana. Niistä kolme on muuten ollut meidän tekemiämme, Rönnvikin emäntä Eila Rönni mainitsee.

Rönni ei tee marjaviinin valmistuksesta salatiedettä, vaikka toki 23 vuodessa ehtii kertyä monenlaista tietoa ja kokemusta. Periaatteessa hyvän marjaviinin ainekset ovat kaikille samat. Marjojen lisäksi tarvitaan vain vettä, sokeria ja hiivaa. Loppu on kemiaa – niin ja maistelemista.

Raaka-aineista puna-, musta-, viher- ja valkoherukat viljellään omalla tilalla.

– Sato korjataan elokuussa. Kesän valo ja lämpö vaikuttaa sadon runsauteen ja marjojen sokeripitoisuuteen, joten jokainen marjaerä on omanlaisensa. Myös marjalajikkeella on merkitystä. Toisin kuin rypäleviineissä, maaperä ei vaikuta makuun, Rönni kuvaa raaka-aineen merkitystä.

Käymis- ja kypsytystankit vetävät 2000–5000 litraa. Eila Rönnin mukaan puhtaus on tärkeää hiivan ja sitä kautta maun hallinnassa.

Kemiaa ja suutuntumaa

Rönni valmistaa viiniä yhdessä Mila Omesin kanssa. Hän korostaa toisen vakituisen työntekijän tärkeyttä kutsumalla Omesia aarteekseen. Viinin valmistusta rytmitetään laittamalla marjasato ensin pakkaseen. Kun matkailu- ja viinitilan syyskiireet hellittävät, tarvittava marjaerä sulatetaan ja puristetaan tuoremehuksi. Mehusta mitataan sen sokerisuus ja happojen määrä. Vaikka analyysi kuulostaa kemialta ja hieman tekniseltä, käyttää jokainen mehumaijalla mehua keittävä samoja menetelmiä Rönnin mukaan.

– Hapot pitää laimentaa, jotta lopputulos sopii suuhun – aivan kuten mehuja tehdessäkin. Ensin lisätään vettä ja sitten halutun alkoholiprosentin mukaan sokeria. Näistä tiedoista rakennetaan käymisen resepti. Lopulta oma suu on mittarina sille, mikä on sopiva sokerin määrä, Rönni toteaa saaden hyvän viinin valmistuksen kuulostamaan yksinkertaiselta.

Tilaviinikilpailun raatikin arvioi happojen ja makeuden olevan hyvin tasapainossa Vertti-viherherukoista valmistetussa viinissä.

Hiivaa ja puhtautta vartioidaan

Seuraavaksi liuokseen lisätään viinihiiva ja hiivan ravinnesuolat. Ensin Euroopasta hankittu viinihiiva kuitenkin herätellään eli se laitetaan käymään viiteen litraan seosta. Kun hiiva herää ja lähtee kuplimaan, seos lisätään isoon käymisastiaan. Koska tankeissa on 2000 tai 5000 litraa marjaisaa nestettä, ei tulevaa juomaa voi pilata epäkelvolla hiivalla.

– Hiiva täytyy olla kontrollissa, siihen ei saa sekoittua villihiivakantoja, jotka voivat muuttaa makua ei toivottuun suuntaan, Rönni korostaa käymisen ja puhtauden merkitystä.

Viinin käymistä ja kypsymistä valvotaan erilaisilla mittauksilla. Käymisestä menee noin vuosi ennen kuin viini on myynnissä.

Varsinainen käyminen eli sokerin muuttuminen alkoholiksi kestää kuutisen viikkoa. Prosessin aikana tarkkaillaan sokerin ja alkoholin määrää.

– Käymisen päätyttyä hiivasakka laskeutuu säiliön pohjalle. Sakka menee viemäriin ja viini lasketaan varovasti sakan päältä toiseen tankkiin kypsymään muutamaksi kuukaudeksi. Viini on valmista nautittavaksi noin vuoden päästä käymisen aloittamisesta.

Marjaviini nautitaan nuorena

Rönnvikissä valmistetaan eri marjoista useita 13-prosenttisia perusviinejä. Viinitilan emännän mukaan lopullinen tuote hiotaan pullotussekoituksista. Useimmiten kyseessä on kahden perusviinin sekoitus.

– Maku on joka vuosi hieman erilainen, koska raaka-aineetkin ovat erilaisia. Viinin aromit vaihtelevat marjalajikkeiden mukaan, Öjeby-mustaherukkalajikkeen ystäväksi tunnustautuva Rönni kertoo.

Lopullinen makujen tasaantuminen ja täytelöityminen eli kypsyminen tapahtuu pulloissa. Viinintekijä kertoo, että lisäkypsyttäminen tai säilyttäminen ei paranna marjapohjaisten juomien makua.

– Marjaviinit ovat parhaimmillaan tuoreen raikkaina, Rönni toteaa.

Kuohuviinipulloja pyöräytetään eli tanssitetaan säännöllisin väliajoin. Näin sakka valuu pullon kaulaan, josta se poistetaan jäädyttämisen avulla. Rönnvikin viinitilan emäntä Eila Rönni on tehnyt marjaviinejä yli 20 vuotta.

Suomen tilaviini -kilpailu

- Järjestettiin Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla yhteistyössä Suomen viiniyrittäjien kanssa.

- Pidettiin keväällä 22. kerran.

- Osallistujina 10 tilaviiniyrittäjää ja 48 viiniä.

- Viineistä arvioidaan aistinvaraisesti ulkonäkö, tuoksu, flavori ja kokonaisvaikutelma.

- Pisteitä voi saada 0–20. Kultamitaliin oikeuttavat pisteet 18-20.

- Rönnvikin viinitilan  puolikuiva karviaisviini valittiin ruokaviinien, puolimakea viherherukkaviini seurusteluviinien, punaherukkakuohuviini kuohuviinien ja makea viherherukkaviini jälkiruokaviinien ykköseksi. Rönnvik-viherherukkaviini valittiin vuoden tilaviiniksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?