Julkineulontapäivä: Ruuttahuoneella puhuttiin puikot kädessä asiaa

Käsitöitä ja kylärientoja

Maailman neulepäivä ja Pirkan kylien Suomi 100 -tapahtuma sattuivat tänä vuonna samalle päivälle. Kyläjuhla yhdistettiin Sappeessa kuudetta kertaa vietettävään KIPiin (Knitting in public).

Ruuttahuoneelta nostettiin pöytä linja-autopysäkille ja toiseen pöytään katettiin kahvikupit, pullat ja raparperipiirakka. Kahvi ja kastettava laulattavat mukavasti kieltä.

Tänä vuonna käsiteltiin muun muassa kuolemaa ja yksin elämistä maaseudulla, mutta tietenkin myös käsitöistä puhuttiin. Virisipä mielissä näyttely, johon koottaisiin kalastajalangasta virkatut peitot.

 

Murtuneet luut ja näykkivät supit

Kahvikeskusteluissa konkretisoitui maalaiselämä ja ennen kaikkea elämä yksin. Kun ikää tulee, rupeaa miettimään, miten käy, jos on yksin ja tulee tapaturma.

– Korjasin katolla savupiippua ja köysi oli kyllä käsivarrella, muttei missään kiinni. Eniten ällötti se, jos putoan ja supit tulevat illalla näykkimään, enkä voi mitään.

Toinen kertoja oli kaatunut koiraa ulkoiluttaessaan ja siinä selällään mietti, miten pääsisi ylös.

– Siihen tuli nopee ratkasu, kun koira rupesi antamaan suusta suuhun tekohengitystä. Kyllä kampesin itseni nopeasti ylös.

Toinenkin oli kaatunut koiran kanssa ja tilaisuuden jännittävin hetki oli se, ovatko luut ehjät.

– Siinä maassa tunnustelin ja liikuttelin itseäni ja samalla mietin, kuka minut täältä löytää, jos en itse ylös pääse.

 

Pylvässilmukan kierto

Neulepäivän idea on kertoa käsityön ihanuudesta ja päivän viisaus on siinä, että aina on joku, joka osaa neuvoa. Sappeessa on opeteltu sukan kantapäätä ja kerroksen päättämistä. Tänä vuonna oli hukassa pylvässilmukka.

– Oon mä sen osannu, muttei nyt tule mieleen.

Pöydän ympärille on joka vuosi kokoontunut myös kylässä vierailevia käsityön ystäviä. Tänä vuonna paikalle saapui nainen, yllään sininen itsevirkattu mekko. Hän oli Pirkan kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa, joka kierteli katselemassa, miten kylien satavuotisjuhlinta sujuu.

 

Kyläluudan lukkarinrakkaus

Kyläasiamies Marja Vehnämaalla on Sappeeseen muutenkin lukkarinrakkautta, sillä töihin tulon jälkeen vierailu Sappeessa 2007 oli hänen ensimmäinen kyläreissunsa. Marja innosti sappeelaiset hakemaan Vuoden kylä -titteliä. Sitä ei saatu, mutta Sappee palkittiin Sisu-diplomilla sen kunniaksi, että kyläläiset olivat kunnostaneet ruuttahuoneen, venetalaan ja aloittaneet koulun remontin.

Nyt Marjalle kerrottiin uuden venetalaan rakentamisesta. Koska pöydän äärellä istui myös Salmentaan VPK:lainen, ehdotti Marja paloturvallisuuspäivän viettämisestä yhdessä naapurikylien kanssa.

Otettiin harkintaan ja syksyllä järjestetään. Kyläluudaksikin kutsuttu Marja Vehnämaa oli matkalla Kangasalle, jossa häntä odotti Vuoden 2017 kylän nimen paljastamisjuhla.

Suvi Salonoja (vasemmalla), Marja Vehnämaa ja Tea Törmäkangas juhlistivat maailman neulepäivää ja kylien Suomi 100 -päivää Sappeen ruuttahuoneen edessä olevalla linja-autopysäkillä. Kuva: Minna Hölli.

Yksin maalla

Mitä jos putoan katolta ja supit tulevat illalla näykkimään, enkä voi mitään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?