Ramppi-teatteri palaa Suomen juhlavuoden kunniaksi historiallisen draaman pariin

Iltaruskossa piilee huomisen lupaus

Kuvassa Harhala (Timo Saari) ja Ruotsila (Markku Järvinen) kurmuuttavat Jooseppia (Eetu Hyytiäinen), joka uhoaa sotaan lähtöä. Kuva Kari Aarnio.

Yksittäinen ihminen on turvaton ja epävarma, kun suuret sotilasmahdit kasvattavat joukkojaan ja kehittävät iskuvoimaansa. Huhuina kulkee tietoja, joiden alkuperästä ja tarkoituksesta ei voi olla varma. Totuudesta tulee suhteellinen käsite, kukin uskoo mihin tahtoo ja uskaltaa.

Pieni yhteisö turvautuu omimpaan elämäänsä ja rakentaa siitä suojakilven, joka pitää vieraat vaikutteet loitolla. Oudosta kulttuurista tulevat ihmiset tapoineen pelottavat, vaikka he eivät käyttäytyisi uhkaavasti tai edes poikkeavasti.

Näitä teemoja käsittelee Ramppi-teatterin kesänäytelmä, professori Aulis Aarnion kirjoittama Taivas täynnä purppuraa, jonka ohjaa tunnettu näyttelijä ja nykyinen Lahden kaupunginteatterin ohjaaja Tapani Kalliomäki.

Näytelmä ei kerro tämän päivän maailmasta, vaikka teemoista voisi niin päätellä. Se sijoittuu 300 vuoden takaiseen aikaan, jolloin Suomi, silloisen Ruotsin valtakunnan Itämaana tunnettu osa, kärvisteli sodan ja isonvihan kourissa.

Kangasalalainen teatteri tuo Suomen 100-vuotisjuhlavuonna näyttämölle suuren Pohjan sodan ajan pälkäneläiset, jotka valmistautumattomina joutuvat antamaan kotoiset peltonsa tantereeksi taistelulle, jonka laajuista Pohjoismaissa ei ole koskaan ennen nähty.

Suuri taistelu värjää verenkarvaiseksi sekä maan että taivaan, mutta purppura on myös rakkauden ja toivon väri.

– Synkimmänkin yön jälkeen taivas täyttyy purppuralla, sanoo Jan Wolenski, puolalainen kapteeni joka rakastuu Pälkäneen kirkkoherran tyttäreen Mariaan.

Mutta onko heidän mahdollista saada toisensa?

Rakastavaisten tarina perustuu todellisiin Kostianvirran taistelun aikaisiin tapahtumiin, ja näytelmän todellisuuteen se tuo unta ja idealismia. Vastakohtana ovat viholliskansojen karut kohtaamiset sodan ryvettämällä maankamaralla – missä muun muassa eräs vanki ja vartija huomaavat puhuvansa samaa kieltä.

Kansanviisauskin tietää, että iltarusko nostaa poudan, mutta mitä ruskottava taivas ennusti suomalaisille 1710-luvulla?

Ainakin yhden asian, josta aikalaiset eivät olisi osanneet uneksia. Vasta myöhempi tutkimus on todistanut, että Suomen itsenäisyyteen johtavalle 200 vuoden pituiselle polulle kohosivat silloin varhaisimmat tienviitat.

 

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>