Itsenäisyyden juhlavuoden Lottalaulajaisissa lauletaan isänmaan koko kuva

Suomen mieli, Suomen kieli ja Suomen laulu

”Kevätauringon säde lehdoissa leikkiä lyö. Tule jo, odotan sua, ennen kuin saapuu jo ylleni yö.”
Kielon jäähyväiset (suom. sanat Kerttu Mustonen)

Lottalaulajaiset, Pälkäneen Maanpuolustusnaisten järjestämä kesäinen yhteislaulutapahtuma, on aina omalla tavallaan itsenäisen Suomen juhla. Lottalaulajaisia vietetään kunnianosoitukseksi Lotta Svärd -järjestön ja erityisesti pälkäneläisten lottien työlle.

Viime sotien aikana maanpuolustusta eri tavoin tukevissa tehtävissä palveli yli 232 000 lottaa. Lotat oli koulutettu kriisivalmiuteen, joten he olivat valmiina astumaan riviin heti, kun isänmaa heitä tarvitsi. Kun järjestö sotien jälkeen lakkautettiin, moni lotta vaikeni loppuelämänsä ajan kokemuksistaan. Sen sijaan ne, jotka elivät 1990-luvulle asti, pääsivät kokemaan uuden avautumisen ja lottatyön arvostuksen ajat.

Pälkäneellä lottatoiminta aloitettiin viivyttelemättä vuonna 1919, kun ylipäällikkö oli antanut määräyksen naisyhdistysten perustamisesta suojeluskuntien yhteyteen, ja se jatkui loppuun asti huomattavan laajana ja aktiivisena.

Pälkäne-viikolla viettävät Lottalaulajaiset muistuttavat ennen kaikkea lottatyön iloisesta puolesta, lauluhetkistä, iltamista ja lottakahviloista ja -kanttiineista, joissa rentouduttiin sekä rauhan että sodan vuosina.

Lottalaulajaiset pidetään Nuijantalossa tiistaina 25. heinäkuuta kello 18.30. Väliajalla palvelee Pälkäneen Maanpuolustusnaisten perinnelottakahvio.

 

Maatamme rakentamaan

Lottalaulajaisiin kuuluu juonto, joka kuljettaa teemaa eteenpäin. Juontajana ja laulukokonaisuuden suunnittelijana toimii Kirsti Uotila.

Juhlavuoden Lottalaulajaisissa rakennetaan laulaen itsenäinen Suomi.

– Lottalaulajaiset ovat mukana Suomi 100 -teemavuodessa Kotimaani ompi Suomi -hengessä. Laulaen tutustumme ”taaton majaan ja maammon kieleen”, kertoo laulajaisten juontaja Kirsti Uotila.

– Ensin piirrämme 3/4-tahdissa laulaen maamme rajat. Sitten rakennamme maatamme. Vanhan kansakoululaulun sanoin tahdomme olla maaseudulla ”pienen mökin laittajia” ja Tammerkosken rannalla katselemme teollistuneen kaupungin maisemaa.

Laulajaisten Suomi-kuvaan kuuluvat esimerkiksi vierailu Lapissa sekä saunominen. Sota on olennainen osa Suomen historiaa, joten myös sota-ajan laulut kuuluvat valikoimaan.

Nimetyt, yhteiset kansallistunnukset ovat Suomen ikonisia tunnuskuvia. Niinpä Lottalaulajaisissa kunnioitetaan kansallisrunoilija J. L. Runebergiä, jonka runoista ainakin Sotilaspoika löytyy kesän lauluvihosta, Aleksis Kiveä kajauttamalla Seitsemän miehen voima ja tietenkin kansallissäveltäjä Jean Sibeliusta.

Lauluin tutustutaan myös Suomen kansalliskukkaan, -lintuun ja -puuhun – mitkä ne taas olivatkaan?

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?