Paluuta entiseen ei ole

Kuvataiteilija Kirsi Syrlin huomasi kaipaavansa valtavasti Suomen kesää ja valoa.Pakanrannassa on kaikkein paras ranta. Small one pääsi näyttelyjulisteeseenkin.

Muutto Belgiaan sysäsi kuvataiteilija Kirsi Syrlinin (o.s. Nykänen) taiteen uusiin ulottuvuuksiin. Naisella on ollut muutamia töitä esillä yhdysvaltalaisessa galleriassa, ja hän käy neuvotteluja yksityisnäyttelystä. Belgian Tervurenissa on jo kolmas näyttely meneillään ja syksyllä on helsinkiläisten gallerioiden vuoro.

Vuolijoella hän osallistuu Eurooppalaisen kulttuuriyhdistys ry:n Paljon onnea Suomi! -taidenäyttelyyn ateljee-galleria Virpi & Orbissa. Yhdentoista taiteilijan teosten joukossa on Syrlinin sinisävyisiä akryylimaalauksia.

– Halusin tuoda taidettani niin lähelle, että äitikin pääsee katsomaan, Pälkäneellä koulunsa käynyt Kirsi Syrlin myöntää yhdeksi vaikuttimekseen.

Kuvataiteista Syrlin kiinnostui yläasteella, kun kuvataideopettaja Else-Maria Laukkanen huomasi tytön lahjat.

– Teimme toisistamme muotokuvia, ja niistähän tuli näköisiä! Opettaja sanoi äidille, että ostapa tytölle maalaustarvikkeet. Huomasin, että minähän osaan, ja vasta silloin sain alkusysäyksen kuvataiteisiin.

Lukion jälkeen 1993 tyttö hakeutui graafisen alan opintoihin ja työskenteli hetken alalla. Sitten tulivat mies ja lapset, joita on kaikkiaan kolme.

­– Uusi taiteellinen sysäys syntyi, kun opiskelin kuvataiteilijaksi ja kuvataidepedagogiksi. Valmistumisesta asti vuodesta 2008 olen pitänyt säännöllisesti näyttelyitä Suomessa.

Sosiaalinen media tuo yllättäviä tilaisuuksia

Ennen ulkomaille lähtöä Syrlin työskenteli kulttuuriohjaajana Helsingin kaupungilla. Kun mies sai kolmen vuoden työkomennuksen Belgiaan, lähti perhe mukaan. Kirsi Syrlin omistautui taiteelle, ja hyviä asioita alkoi tapahtua.

– Markkinointi tuskin on kenenkään taiteilijan lempihommaa, mutta ilman apurahoja sitäkin on tehtävä. Sosiaalinen media vauhdittaa taidekauppaa. Esimerkiksi jenkkigalleria bongasi työni Instagram-kuvistani. Suurin osa töistä ostetaan näyttelyn aikana tai sen jälkeen. Ennen ostopäätöstä työn on tehtävä vaikutus ostajaan, kuvataiteilija kuvailee myynnin solmukohtia.

Oma ateljee on kodin yhteydessä Brysselin kupeessa. Kerran viikossa hän käy maalaamassa paikallisessa linnassa yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Maalari on myös päässyt jäseneksi kahteen paikalliseen yhdistykseen, mikä edesauttaa gallerioihin pääsyä.

– Siellä oli kuusihenkinen taiteilijaraati rivissä pöydän takana, ja minua jännitti. Ajattelin, että todennäköisyys päästä jäseneksi paranee, jos taulut aiheuttavat puheensorinaa. Onneksi työni olivat riittävän hyviä, vaikka ranskani oli heikkoa, taiteilija muistelee hakua paikalliseen taideyhteisöön, joka hyväksyy korkeintaan yhden uuden jäsenen vuodessa.

Syrlin sanoo olevansa tuottelias, kun pääsee tekemään taidetta kokopäiväisesti. Tauluihin tallentuu usein puoliabstrakteja naisaiheita. Tyyliään kuvataiteilija luonnehtii ekspressiiviseksi, vahvasti ilmaisulliseksi.

­– Minulle on kehittynyt oma tunnistettava tyyli. Pyrin siihen että katsojalle tulee tunne, että ihminen katsoo häntä.

Moni ulkomaalainen mieltää töiden siniset sävyt pohjoismaisiksi. Kieltämättä valo on erilaista Belgiassa, mikä alkaa näkyä väripaletissakin. Sävyihin on tullut keltaista ja punaista mukaan.

– Maalaaminen on ihanaa! En vaihda enää takaisin. On ollut mukava huomata, että Belgiassa kuvataiteilija on ammatti siinä missä jokin muukin.

 

 

AteljeeGalleria Virpi & Orbi

Eurooppalaisen kulttuuriyhdistys ry:n taidenäyttely Paljon onnea Suomi! Vuolijoella AteljeeGalleria Virpi & Orbissa 13.7.–6.8.2017. Ryhmänäyttelyn taiteilijat ovat: Anne Ahonen, Merja Antila, Maija Koivula, Anja Mattila-Tolvanen, Olli Mäkelä, Riitta Santala-Köykkä, Liisa Soini, Kirsi Syrlin, Anja Tyrväinen, Leena Vaara ja Virpi Yli-Vakkuri.

 

Suomen juhlavuoden kunniaksi pystytetty näyttely on osa Pälkäneen kunnan Suomi 100 -ohjelmaa.

Eurooppalaisen Kulttuuriyhdistyksen on perustanut pälkäneläinen Paul Tiililä ja hän on yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.

Ke 19.7. klo 18 Luento Helene Schjerfbeck, eräs kansallistaiteilijamme. Luennon pitää kuvataiteilija Virpi Yli-Vakkuri.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?