Suomi 100 -iltamat: Lähes 30-henkinen työryhmä rakentaa Vilpolaan parituntisen kulttuurispektaakkelin Pälkäne-viikon aluksi

Käsi kädessä kuljemme polkua suomalaisuuteen

Raudasta tie? Pyh! Matti ei saa Liisaansa uskomaan vakuuttelujaan. Rooleissa Eero-Pekka Lindfors ja Pia Honkanen.

– Nythän se on Lapinlahdenkin kirkolla rautatie…. oletko kuullut?

– Niin mikä on?

– Rautatie vaan… ovat nyt Lapinlahtelaisetkin rautatien pitäjäänsä saaneet…. kuuluvat sen niille sinne tehneen, kun olivat ruunulta pyytäneet, ett’eivät tarvitsisi hevosella ajaa mihinkään aikaan, ei kesällä eikä talvella…

Suomi-neito (Minna Vuorinen-Ojanperä) on juontajana pienellä polulla suomalaisuuteen.

Niin puhelevat Matti ja Liisa Juhani Ahon romaanissa Rautatie. Muun muassa heidät tavataan ensi lauantaina Pälkäne-seuran iltamissa, joissa kulttuuriteema Pieni polku johtaa tänä kesänä suomalaisuuteen.

 Sanoja ja säveliä satavuotiaasta Suomesta -iltamapolku kiertää Jukolan veljesten kotitahuvilta Putkinotkoon ja Havukka-aholle, poikkeaa Juhannustansseihin, Koskelan torpan talviseen hiljaisuuteen ja moneen muuhun suomalaisen kirjallisuuden klassikoista tuttuun maisemaan. Kaikkia niitä yhdistää yksi asia: niissä kohtaavat nainen ja mies.

Musiikin puolella polku levenee kaduksi, jonka varrella tulee vastaan monta tuttua klassikkohittiä kuten esimerkiksi Albatrossi, Viidestoista yö, Myrskyluodon Maija ja AutiotaloPaula Syväsalmen käsikirjoittaman iltamaohjelman toteuttaa työryhmä, johon kuuluu lähes 30 paikallista harrastajanäyttelijää, laulajaa, soittajaa ja muuta taitajaa.

Iltamat alkavat lauantai-iltana 22. heinäkuuta kello 18 Vilpolassa, kahvipuffetti ja arpamyynti tuntia aikaisemmin. Iltamien jälkeen seuraa perinteiseen iltamatyyliin tunti tanssia, jota säestää trio Olavi Niemi, Hannu Laaninen ja Esko Marjamäki.

Iltamien tuotto käytetään Salimäen kotiseutumuseon peruskorjaukseen.

 

Iltamat ovat yhteinen ilo

Sanoja ja säveliä satavuotiaasta Suomesta -iltamatyöryhmän jäseniä.

Sanoja ja säveliä satavuotiaasta Suomesta -iltamien ohjelma on näyttävä ja suurella työllä koottu spektaakkeli, joka kestää noin 100 minuuttia, väliajan kanssa runsaat kaksi tuntia. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Paula Syväsalmi on itsekin ihmeissään siitä, miten helposti mittava tekijäjoukko loppujen lopuksi löytyi. Useimmille riitti yksi puhelinsoitto.

– On edellytys, että väki lähtee mielellään, eihän tätä viitsisi ilman innostusta yrittää. Ja täällä on niin taitavia ihmisiä, ettei minun paljon tarvitse ohjata. Itse tietävät, mitä tekevät, Syväsalmi kertoo.

Vilpolassa on herätetty henkiini vanhan ajan kesäinen iltamatunnelma, joka houkuttelee katsojia. Ohjelma on aina uusi ja työntäyteinen, mutta Pälkäne-Seuran iltamista on muodostunut vuosien mittaan yleisön ja esiintyjien yhteinen ilo.

– Yhteisellä porukalla on mukava tehdä tätä, kun tunnetaan jo toistemme työtavat. Ja mukavaa on ollut nähdä Vilpola aina täynnä väkeä, kuvailee Eero-Pekka Lindfors, yksi kokeneista näyttelijöistä.

Osan iltamaohjelman kirjallisuuskatkelmista lukee kertoja, osa näytellään elävinä kohtauksina. Rooleissa nähdään muun muassa Merja Vaittinen, Oili Äijälä, Eero-Pekka Lindfors, Kalevi Koivisto, Siina Kuusela ja Jouko Koivisto.

Lauluja esittävät Päivi Kosonen, Eveliina Virtanen, Jermu Tikka, Seppo Hilska, Jonni Marjanen, Jaakko Sorrela, Anna Laesterä ja Korsukööri.

 

Rakkauden mutkia ajasta aikaan

Konsta Pylkkänen ärsyttää Havukan Iitaa, mutta tahallaanko vai vahingossa? Rooleissa Kalevi Koivisto ja Oili Äijälä.

Iltamaohjelman tekstit on poimittu suomenkielisen kirjallisuuden kulmakivistä alkaen alusta eli vuodesta 1870, jolloin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä – vihot ilmestyivät SKS:n novellikirjastossa.

Paula Syväsalmi kertoo etsineensä suomalaisuuden juuria kootessaan ohjelmaa. Hän ei valinnut lähteeksi pelkästään itsenäisyyden ajan vaan myös kansallisvaltioksi kypsymisen ajan kirjallisuutta, jossa Seitsemällä veljeksellä on itseoikeutettu asema. Niinpä veljesten epäonninen kosioretki Männistön muorin mökkiin aloittaa kavalkadin. Timon ja Juhanin rooleissa nähdään Pyry Vaismaa ja Antti Järviniemi.

Kansallisen kulttuurin perustusta rakennettiin 1800-luvun loppupuolella tieteen ja taiteen koko rintamalla, ja iltamiin on poimittu siltä ajalta näyte joka vuosikymmeneltä. Juhani Ahon Rautatie ilmestyi 1880-luvulla, Minna Canthin Anna-Liisa 1890-luvulla, Ilmari Kiannon Punainen Viiva vuonna 1909 ja Joel Lehtosen Putkinotko 1910-luvun lopussa.

Itsenäisyyden ajan kirjailijoista mukana ovat muun muassa Arto Paasilinna, Hannu Salama, Maria Jotuni, Väinö Linna ja Veikko Huovinen.

Menneiden aikojen kirjallisuuskatkelmien lomassa kuullaan tuoreita säveliä, joita käsikirjoittaja on valinnut intuitiolla kuhunkin kirjallisuuskatkelmaan sopiviksi. Tekstit eivät etene aikajärjestyksessä, vaan punaisena lankana on miehen ja naisen kohtaaminen; ikuisen taisteluparin suhde, joka sisältää hehkua ja arkea, unelmia ja pettymystä, alkua ja loppua.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?