Vanhankirkon yö: Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta -konsertti on yksi Suomen 100-vuotiskesän huippukodista Pälkäneellä

Säveltaiteen maisemamaalari

Anssi Tikanmäki ja ATO-orkesteri esittivät Maisemakuvia keväällä Kostian koululaisille.

 

Pälkäneen Vanhankirkon yökonsertti lauantaina 19. elokuuta on Suomen juhlavuoden kunniaksi poikkeuksellisen vaikuttava. Taivaskaton alla kuullaan Anssi Tikanmäen ja ATO-orkesterin esittämänä Tikanmäen instrumentaaliteos Maisemakuvia Suomesta, joka monien mielestä tulkitsee suomalaista luontoa vivahteikkaammin ja tunnelmallisemmin kuin mikään kuvallinen esitys voisi tehdä.

Se kertoo suomalaisen maiseman ikuisista ja muuttumattomista tunnuspiirteistä: tuntureista, järvistä, kesäaamujen hiljaisuudesta ja metsän syvyyksistä, mutta myös maiseman ja luonnon muutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöönsä.

Rauniokirkon konsertti alkaa kello 21.30, jolloin elokuun ilta on jo pimeä. Esitystekniikan ammattilaiset järjestävät tilaisuuteen huipputason äänentoiston, ja huolella suunniteltu värivalaistus lisää kokonaisuuden vaikuttavuutta. Tilaisuuden järjestää Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys.

 

Ensiesiintyminen raunioissa

Anssi Tikanmäki itse kertoo odottavansa innokkaasti esiintymistään keskiaikaisessa rauniokirkossa. Se on jopa hänelle poikkeuksellinen ympäristö, vaikka hän saa lakkaamatta kiertää orkestereineen ympäri Suomea soittamassa milloin missäkin, koulujen jumppasaleissa tai valtavilla festivaaliareenoilla.

– Olen ajanut lukuisat kerrat kirkon ohi, ja aina ihastellut sitä kohtaa, sitä takana olevaa peltomaisemaa, jossa kirkko sijaitsee. Ja miettinyt, mitä kirkolle on aikojen saatossa tapahtunut, ja mitä siellä nykyään tapahtuu, Tikanmäki sanoo.

– Tulee olemaan vaikuttava kokemus esiintyä siellä, esittää Maisemakuvia tuossa ympäristössä, noitten kiviseinien sisällä – ja kattona taivas! Täytyy todella lujasti toivoa, että silloin olisi keli kohdillaan, että todella voimme pitää konsertin siellä, hän jatkaa.

Konsertissa kuullaan ensimmäisen, vuonna 1981 ilmestyneen Maisemakuvia Suomesta -albumin kaikki kappaleet sekä osia vuosina 2006 ja 2009 ilmestyneistä albumeista.

 

 

Kultaa Suomen juhlavuonna

Yli 30 vuoden ikäinen Maisemakuvia Suomesta on tänä vuonna saavuttanut merkkipaalun, johon sisältyy vahvaa symboliikkaa: Suomen täyttäessä sata vuotta suomalaisen ”maisemasävellyksen” klassikko on saanut kultalevyn ensimmäisenä suomalaisena instrumentaalialbumina.

Saavutus on nykyisenä verkkopalvelujen aikana vakuuttava, varsinkin, kun kultalevyn raja albumin ilmestymisvuonna 1981 voimassa olleen säännön mukaan on 25 000 kappaletta, kun se nykyisen mukaan olisi 10 000.

– Otan sen erittäin positiivisena vastaan; tuohan se meille lisää mahdollisuuksia levittää instrumentaalimusiikin ilosanomaa, Tikanmäki sanoo.

Teoksen suosio, joka on jatkunut tasaisen hyvänä läpi vuosikymmenten, on Suomen juhlavuonna ponnahtanut vielä uusiin korkeuksiin, ja jatkuva kysyntä pitää esittäjät kiireisinä. Uusien maisemakuvien säveltämien ei viime aikoina ole käynyt taiteilijan mielessäkään, mutta mahdollista on, että niitä vielä joskus syntyy.

– Tällä hetkellä kolmen aikaisemman Maisemakuva-albumin kappaleitten live-esittäminen työllistää niin täysillä, ettei ole ollut aikaa edes miettiä, saati säveltää uusia… Mutta jos joku päivä taas tulee ajankohtaiseksi jatkaa tämän teeman parissa, niin aiheeksi käy mikä vain aito tilanne, näkymä tai jokin muu virike, josta sitten kumpuaa sormiin ja nuottipaperille pakottamatta jotain luonnollista ja luontevaa musiikkia, hän selittää.

 

Luonto on suomalaiselle suuri

Pohjanmaalta kotoisin oleva, nyt jo yli 30 vuotta Tampereella asunut Tikanmäki on kolunnut Suomen maakuntia ristiin rastiin. Hämäläinen näkymä on kesy ja rauhallinen monien niiden rinnalla, joita hän Maisemakuvissaan kuvaa, mutta säveltäjä vakuuttaa silti ihailevansa sitä.

– Topeliuksen sanoittama Kesäpäivä Kangasalla sen asian niin sattuvasti ja kauniisti kertoo, niihin sanoihin voin täysin yhtyä. Olen kulkenut paljon Tampereen ympäristökunnissa; myös Kangasalla ja Pälkäneelläkin ihastelemassa näitä harjuja ja järviä, hän sanoo.

– Harjulan näkötornissa avautuu Topeliuksen maisema juuri niin kuin hän on riimitellyt… sinnekin polkaisin pyörällä tässä muutama vuosi sitten. Häme on iso Sisä-Suomen maakunta, ja sen maisemat ovat kauniita joka puolella, sellaista suomalaista perusmaisemaa, Tikanmäki määrittelee.

Hän sanoo, että kaikki suomalaiset ovat ehdottomasti luontoihmisiä.

– Se on sisäsyntyinen asia tällaiselle pienelle, pohjoisen pallonpuoliskon ”alkuasukas” kansalle, jonka geeneihin on aikojen kuluessa kirjautunut tieto ja taito selviytyä ankarissa, muuttuvissa luonnonolosuhteissa. Meidän sisäämme on rakennettu kunnioitus luontoa kohtaan, joka ilmenee kykynä ilmaista tuntemuksemme esimerkiksi musiikkina, ja rakastaa musiikkia, joka kumpuaa luontoaiheista.

Toki maailmassa on paljon muitakin ihmisiä, jotka ymmärtävät tällaisen musiikin ja tulkinnan päälle, Tikanmäki uskoo.

– Tarvittaisiin vain lisää näkyvyyttä ja kuuluvuutta…

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>