Kaavapuhetta koko päivä

Kaavpjen esittelytilaisuus keräsi Pentosaliin runsaasti osallistujia.

Kuhmalahden valmisteilla olevasta rantaosayleiskaavasta sekä kirkonkylän ja Pohjan kylän yleiskaavasta riitti keskusteltavaa Pentosalissa viime viikon tiistaina. Päivällä kaavoittajat järjestivät kaavavastaanoton alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Illalla kaavoja esiteltiin yleisesti ja keskusteltiin kaavojen metsätaloudellisista vaikutuksista.

Rantaosayleiskaava on valmisteilla Längelmäveden, Kuhmajärven, Vehkajärven ja lisäksi joidenkin pienempien järvien rannoille Kuhmalahden alueella. Kaavassa osoitetaan rakennuspaikka 67 loma-asunnolle ja kolmelle vakituiselle asunnolle. Rakennuspaikat painottuvat kaava-alueen itäosaan.

– Uudet rakennuspaikat sijoittuvat nykyisten viereen, jolloin ne eivät isommin katkaise vapaita, yhtenäisiä ranta-alueita, kaavoittaja Markus Hytönen Ramboll Oy:stä mainitsee.

Rantarakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu ympäristöarvot, vapaan, yhtenäisen rannan riittävyys ja maaomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavoitus nopeuttaa rakentamista, sillä loma-asunnot ja omakotitalot voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille suoraan rakennusluvalla.

 

Kirkonkylän alueella suurempi merkitys

Kaavoittaja näkee Kuhmalahden kirkonkylän alueen merkittävämpänä päätaajamana Pohjaan verrattuna, mikä näkyy selkeästi myös osayleiskaavoihin merkityissä rakennuspaikkojen määrissä. Kirkonkylälle kaava osoittaa 86 uutta omakotitonttia, Pohjaan 30 vähemmän. Kirkonkylän tonteista 17 sijoittuu Längelmäveden rannan tuntumaan.

– Vapaata rantaa jää riittävästi. Uudet rakennuspaikat jäävät irti rannasta, Markus Hytönen perustelee.

Kaavojen laadinnassa ohjaavia tekijöitä olivat maakuntakaava, Kangasalan kunnan strateginen yleiskaava ja toukokuun alussa voimaan tulleet maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. Strateginen yleiskaava vaikuttaa muiden muassa siihen, miten paljon uutta rakentamista on tarkoituksen mukaista osoittaa Pohjaan ja kirkonkylälle.

 

Enemmän keskustelua osapuolten välille

Yleiskaavoitus on tasapainoilua erilaisten katsantokantojen välillä, kun kaavoittaja tarkastelee kohdetta rakentamisen näkökulmasta, luontoselvittäjä näkee alueen suojeltavat kohteet ja maanomistaja haluaa pitää kiinni puuston taloudellisesta hyödyntämisestä. Kaikkia osapuolia tyydyttävään loppuratkaisuun pääsemistä voi vaikeuttaa jo eri toimijoiden käyttämä erilainen sanasto.

– Kaavoittaja ja maanomistaja puhuvat eri kieltä, vahvistaa metsäneuvoja Oiva Vierikka, joka huomauttaa myös, ettei Metsänhoitoyhdistys ole päässyt osallistumaan Kuhmalahden kaavojen laadintaan kovin aktiivisesti.

Kuhmalahden yleiskaavat ovat mukana maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa, jossa kartoitetaan yleiskaavojen vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen. Markus Hytösen mukaan kaavoitus usein vaikuttaa metsätalouteen.

– Kun luontoselvittäjä löytää kaavoitettavalta alueelta arvokkaita alueita, hän monesti omanlaisensa katsannon mukaan rajaa alueen laajasti. Biologin piirtämät rajat saattavat mennä suoraan kaavaan.

– Eri selvittäjä, erilaisella kokemuksella tekee hieman erilaisia lopputulkintoja, Hytönen lisää.

Oiva Vierikka ehdottaa, että kaavojen luontoselvityksiä tekisivät konsulttien sijasta virkavastuulliset henkilöt konsulttien sijaan.

– Konsultin vastuu loppuu siihen, kun hän saa projektista palkan tililleen, hän huomauttaa.

Kangasalan kunta on yli 15 vuoden ajan luottanut saman biologin palveluihin kaavojen laadinnoissa. Kaavaillassa nousi esille kysymys, onko kaavoittaja tarkistanut luontokartoittajan tekemät selvitykset.

– Samoja kohteita ei käydä uudestaan läpi, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen vastasi yleisökysymykseen.

– Biologin kanssa ei ole vielä keskusteltu kaavasta. Se keskustelu voitaisiin käydä, hän täydensi.

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>