Koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekolan mukaan ilmoittautuminen Valkeakoski-opiston kursseille on juuri nyt kesälomien jälkeen vilkkaimmillaan. Silti mukaan pääsee yhä lähes kaikille kursseille.
– Toivomme, että jos kurssi on täynnä, opiskelija ilmoittautuisi varasijalle. Näin saamme tiedon, mikä kurssi kenties tarvitsee uuden ryhmän, hän sanoo.
Ilmoittautuneita ovat keränneet etenkin vanhat suosikit, kuten yksilöopetuksena toteutettavat soittotunnit.
– Koska paikkoja on vähän ja aikaisemmin aloittaneille on mahdollisuus tietenkin jatkaa, aloittajien on oltava kärsivällisiä. Aina joskus avautuu paikka, kuten nyt: Pälkäneellä on kaksi pianonsoittopaikkaa vapaana yli 8-vuotiaille tai aikuisille perjantaina Kostian koululla, Kilkki-Rekola kertoo.
Musiikki on muutenkin kiinnostanut pälkäneläisiä, joten kurssitarjontaan on otettu pop- ja jazz-laulua sekä ryhmäopetuksena että pienryhmässä yksilöopetuksena. ”Iloa musiikista” on puolestaan ryhmä, jossa vihdoinkin on mahdollisuus oppia soittamaan jotain instrumenttia.
Uusina kursseina ovat alkamassa myös esimerkiksi muutaman kokoontumiskerran Naurujooga sekä Sirkuspaja, jossa 10–12-vuotiaat lapset pääsevät harjoittelemaan jonglöörausta ja pariakrobatiaa.
Osa saa uuden mahdollisuuden
Kuntalaisilta pyritään kyselemään aktiivisesti ehdotuksia kiinnostavista kursseista. Myös kerran huonolla menestyksellä kokeiltu kurssikin voi saada uuden mahdollisuuden, kuten esimerkiksi ukulele- tai eräruokakurssin kohdalla.
– Ukulelen soittokurssia toivottiin viime vuonna, mutta vähänlaisesti väkeä aloitti kurssin. Emme lannistu, vaan jatkamme kurssin tarjontaa. ”Eräruokakurssi Pihtilammen laavulla” oli puolestaan ohjelmassa jo aikaisemmin, mutta ei toteutunut. Nyt yritetään uudestaan.
Kaikkia pohdinnassa olevia kursseja ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa.
– Kurssisuunnittelun alkuvaiheessa tarkastelemme huolellisesti, mitkä kurssit on syytä laittaa huilimaan. Lyhytkurssien kuuluukin olla jatkuvasti uusiutuvia, tosin usein niistäkin löytyy aihealueita, jotka kiinnostavat runsaasti harrastajia. Tällaisia ovat monet kädentaitojen kurssit, esimerkiksi kirjansidonta tai viikonlopun entisöintikurssit.
”Näillä kursseilla on tilaa”
Opisto kokeilee tänä syksynä kieltenopiskelussa parityöskentelynä tapahtuvaa tandemopiskelua.
– Opit vierasta kieltä keskustelemalla sitä äidinkielenään puhuvan kanssa, ja autat häntä oppimaan omaa äidinkieltäsi, Kilkki-Rekola selventää.
Kieltenopiskelussa kuljetaan opistossa muutenkin kehityksen aallonharjalla; halutessaan etäkursseilla voi opiskella viittä eri kieltä, myös viittomakieltä. Etäopiskeluun tarvitaan vain kotona tietokone, toimiva nettiyhteys ja kuulokemikrofoni. Kieliä on toki mahdollista opiskella myös niin sanottuun perinteiseen kurssityyliin. Etenkin englannin perus- ja keskitason kursseille opistossa odotetaan lisää osallistujia.
– Myös kädentaitojen kursseille mahtuu vielä hyvin, samoin taideaineiden kursseille lasikurssia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Rautajärvellä keskiviikon ja torstain jumpat jatkuvat ja odottavat ilmoittautujia.
Opisto on koonnut etusivulleen erillisen osion kursseista, jotka tarvitsevat käynnistyäkseen lisää osallistujia. Kurssi käynnistyy seitsemällä ilmoittautuneella, pienryhmään tarvitaan neljä–kuusi opiskelijaa.
Jo täyttyneissä ryhmissä voi Kilkki-Rekolan mukaan varalle ilmoittautumisen ohessa olla paikallaan katsoa naapurikunnan puolella oleva vastaava tarjonta. Esimerkiksi Kangasalan sukututkimuskurssi on täynnä, mutta Pälkäneen pienryhmään tammikuussa vielä mahtuu.
– Kaikki Valkeakoski-opiston kurssit ovat vapaasti valittavissa, toteutetaanpa se sitten, minkä kunnan alueella tahansa, hän muistuttaa.
Viiden kunnan yhteinen Valkeakoski-opisto on jälleen kesätauon virkistämänä avaamassa ovensa opiskelijoille ja harrastajille. Opiston toiminta-alueella tarjotaan eripituisia aikuisopetuksen kursseja yhteensä 756, joista Pälkäneellä 121 ja Kangasalla 222.
Lyhytkurssit monipuolistavat opiston tarjontaa
Kansalaisopiston kurssitarjonta monipuolistuu, kun koko talven jatkuvien ryhmien rinnalle tulee lyhytkursseja, joilla keskitytään yhteen aiheeseen päivän tai viikonlopun ajan.
Lyhytkurssit sopivat kiireiselle nykyihmiselle, jonka voi olla vaikea raivata kalenterista säännöllistä iltaa harrastuksille. Lisäksi monet aihealueet sopivat lyhytkursseille: päivä tai viikonloppu riittää yksittäisen taidon tai tekniikan opiskeluun.
– Pälkäneen ohjelmaan on saatu paljon lyhytkursseja. Milja Förstillä on esimerkiksi syksyyn sopiva heijastinkurssi, jossa ommellaan pehmeitä heijastimia rintakoruiksi ja vaatteisiin. Nukkekotikurssit jatkuvat nukkekodin joulukoristekurssilla ja Sappeessa tehdään jouluhahmoja seimeen, Ritva Forsvik vinkkaa.
Tekstiilityön opettajan omilla lyhytkursseilla sidotaan muun muassa muistoadresseja kansien väliin ja opiskellaan kirjansidontaa.
– Kirjansidontakursseja on Pälkäneellä kaksi ja Kangasalla yksi. Tiivis viikonloppukurssi toimii niissä mainiosti, sillä silloin aikaa ei kulu tarvikkeiden raijaamiseen ja siivoamiseen, vaan kaikki saa olla kurssin ajan levällään. Viikonlopusta tulee myös opiskelijoille intensiivinen: siinä keskitytään koko ajan aiheeseen, ja käydään vain välillä kotona syömässä ja nukkumassa, Forsvik sanoo.
Muistoadressit tulee talletettua arvokkaalla tavalla, kun ne sidotaan kansien väliin. Kurssi järjestetään Sappeessa, jossa monessa talossa on jouduttu järjestämään muistotilaisuuksia.
Pärekoppia ja tuohitöitä
Opiston kursseilla kudotaan ja punotaan monenlaisesta materiaalista: Mikkolan Navetalla tehdään Timo Niemisen opastuksella perinteisiä pärekoppia ja Kostian koululla Maija Nurmisen opastuksella tuohitöitä.
Ritva Forsvikin opetuksesta iso osa on erilaisia kudontaryhmiä. Valkeakoski-opistossa niitä on pystytty säilyttämään enemmän kuin monessa muussa opistossa. Tätä arvostetaan etenkin sivukylien kudontapiireissä.
– Kudontaryhmät tulisivat kalliiksi, jos ne jouduttaisiin pitämään vuokratiloissa. Pälkäneellä on se onni, että suuri osa kudontatuvista on kunnan tiloja. Pälkäneellä pääsee kutomaan lähellä ja hyvissä tiloissa, ja kangaspuita on paljon.
Tämä näkyy myös harrastajakunnassa: kudonta vetää monenlaisia harrastajia, ja kursseilla syntyy perinteisten mattojen lisäksi monenlaisia sisustus- ja vaatekankaita. Tärkeä sivutuote on myös sosiaalinen kanssakäyminen: kudonta kerää lähiseudun väkeä koolle, ja siksi moni odottaa jo kurssien käynnistymistä.
Ritva Forsvik on hyvillään siitä, että entistä useammin kursseille kuljetaan myös kuntarajojen yli.
– Joka kylällä ei ole samaa tarjontaa, ja siksi on hyvä, jos autoilevat harrastajat lähtevät liikkeelle ja ottavat vielä naapureitakin kyytiinsä.
