Vihavuoden Koskikahvilalla juhlittiin valon ja lepakoiden juhlaa jokavuotisen loppukesän perinteen mukaisesti. Ilta alkoi pihamaan perinnepeleillä kuten saappaanheitolla ja sen jälkeen oli vuorossa keltaisten ja punaisten ankkojen kilpakoskenlasku kahteen otteeseen. Jokainen sai ostaa oman ankan tai useamman terassin kaiteelta, ja ankkakatras laskettiin Vihavuoden yläjuoksulta alas. Ankkojen laskua kokoonnuttiin katsomaan sillalle ja kosken varteen ja jännittämään oman ankan menestystä. Alajuoksulta ankat poimittiin haaviin, ensimmäisenä perille uineen ankan haltija oli kilpailun voittaja.
Taidearvonnan voittajat kateissa
Näyttelytilassa on ollut kesän aikana esillä parinkymmenen taiteilijan näyttelyitä, ja tänä vuonna lähes jokainen taiteilija lahjoitti yhden teoksensa arvontaan.
– Taidearvonta järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Koko kesän kahvilassa vierailleet ovat saaneet laittaa nimensä arvontasäkkiin, kahvilan emäntä Mona Iso-Mustajärvi kertoi.
Taidearvontaan oli osallistunut kahvion asiakkaita ympäri Suomen, ja uusista taideteosten omistajista ei yksikään sattunut olemaan lauantain juhlassa paikalla. Muutamalle saatiin sentään viesti puhelimitse.
– Alkuviikosta sitten soitellaan voittajille ja tarvittaessa postitetaan teokset, Iso-Mustajärvi sanoi.
Kaksi korupalkintoa unohtui juhlan tuiskeessa arpoa. Onerva Merisalo ja Marja-Liisa Timgren voivatkin noutaa palkintonsa Koskikahvilalta kuluvan viikon aikana. Lettujen syöjiä ja kahvittelijoita kera Monan tyrnihyytelökakun sen sijaan riitti. Lettuhilloa ja kakkua piti hakea lisää illan mittaan.
Luontoilta luonnon päivänä
Neljä kertaa vuodessa vietetään Suomen luonnon päivää, joista yksi osui Valon ja lepakoiden juhlan päivälle. Niinpä toinen Vihavuoden perinteisistä tapahtumista, Karri Jutilan vetämä luontoilta yhdistettiinkin Valon ja lepakoiden juhlaan. Luontoillan asiantuntijaraadissa istuivat Heli Jutila, Säde Andsten, Hannu Rasiranta ja Paavo Pönni.
Illan viiletessä joukko luonnosta kiinnostuneita istui vielä alas keskustelemaan ja kyselemään suomalaisesta ja paikallisesta luonnosta. Keskustelussa olivat muun muassa Hämeestäkin tavatut valkoiset mustikat sekä niin ikään Hämeeseen saakka levinnyt vähemmän miellyttävä punkki.
– Mustikan sinisen värin aiheuttaa antosyaani-niminen aine, joka valkoisista mustikoista puuttuu. Valkoiset mustikat maistuvat lähes yhtä makeilta, kuin siniset lajitoverinsakin, mutta antosyaanien terveydelliset vaikutukset niistä puuttuvat, Heli Jutila kertoi.
Punkki ja sen aiheuttama borrelioosi puhuttivat taas kerran. Borrelioosi on mahdollista saada myös Hämeestä, raati totesi. Kun pukeutuu vaaleisiin vaatteisiin metsään, on mahdolliset punkit kuitenkin helpompi erottaa ja hankkiutua niistä eroon. Luontoillan päätteeksi suunnattiin vielä
lepakkokävelylle bongaamaan Vihavuodessa viihtyviä siivekkäitä.
Viimeistä viikkoa auki
Koskikahvila on avoinna vielä kuluvan viikon ajan, kunnes Mona Iso-Mustajärvi sulkee 3.9. kahvilan ovet taas kevääseen saakka. Kulunut kesä on ollut säiden puolesta haasteellinen, mutta kyllä kävijät ovat Koskikahvilaan löytäneet.
– Jos yleensä kesän aikana kävijöitä on ollut 15 000-17000, tänä kesänä oli ehkä 12 000. Esimerkiksi herkkujen yönä kävijöitä oli kuitenkin todella paljon ja vappunakin 300-400, Iso-Mustajärvi laskeskeli.
Koskikahvila avautuu taas ensi vappuna.
– Joku on joskus sanonut, että mitä sitten tehdään, kun te ette enää ole täällä, Mona Iso-Mustajärvi sanoo.
– Mutta mitä muutakaan sitä osaisi tehdä. Ensi kesä jatketaan varmaan samalla sabluunalla, hän tuumii tulevaisuudesta.
