Onko uusi rehtori ratkaisu lukion tason nousuun?

Pälkäneen lukiolaiset tenttasivat rehtori Jan Salmea.

– Ei, en todellakaan koe, vastaa Pälkäneen yhteiskoulun rehtori Jan Salmi, kun kysymme häneltä monen lukiolaisen pohtimaa kysymystä, kokiko hän oman tulonsa taloon olevan Pälkäneen lukion odotettu muutos.

Salmi painottaa, ettei missään vaiheessa kokenut tulleensa yritysmaailman ”muutosjohtajaksi”, joka järjestäisi YT-neuvotteluita.

– Kyllä mut ainakin toivottavasti palkattiin ihan muiden avujen mukaan. Tietysti aina kun rehtori vaihtuu, niin hän tuo sen oman persoonansa siihen, ja se homma muuttuu tietysti väkisinkin johonkin suuntaan.

Kun Pälkäneen lukio nostetaan keskustelun aiheeksi vieraspaikkakuntalaisen kanssa, saattaa muiden kuva lukiosta olla negatiivinen. Myös itse pälkäneläiset ovat huolestuneita tason laskusta osittain viimeisten ylioppilaskirjoitustulosten takia.

Salmi ei kuitenkaan näe lukiolaisten tason laskua ainoastaan Pälkäneen ongelmana, vaan yhteiskunnallisena ilmiönä.

– Mitä minä olen jutellut muiden kollegoiden kanssa, niin tämä sama ilmiö on kautta linjan, eikä pelkästään Suomessa vaan Euroopassakin. Moni, myöskin minä, olen saanut sellaisen kuvan, että meillä on ehkä osittain joillain vuosikursseilla korostunut sellainen, että kaikki eivät tee yhtä paljon töitä kuin me haluaisimme.

Salmi pohtii, että ehkä ongelman syy on eri sukupolvien käsitys työnteon kulttuurista ja siksi toiset kokevat, että töitä ei tehdä riittävästi.

– Nää on isoja kysymyksiä, mutta sitten kun ajatellaan mihin suuntaan esimerkiksi korkeakouluvalinnat on menossa, mitä hallitus esittää. Eli ylioppilaskirjotusten tai ylioppilastodistuksen perusteella alkaisi saamaan korkeakouluopiskelupaikkoja. Silloinhan se korostaisi sitä, että lukion suorittaminen pitäisi mennä suhtkoht mallikkaasti, jotta saisi sellaisen paikan korkeakoulusta, joka on toiveiden mukainen.

Kun Salmelle tuli tilaisuus hakea töihin omaan kuntaansa, hän tarttui tilaisuuteen. Salmi aloitti työnsä Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion rehtorina syksyllä 2016.

Suurin osa koulun opettajista on kerennyt olemaan jo tovin Pälkäneellä, mutta Salmella ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia päästä porukkaan mukaan.

– Mut on otettu tosi lämpimästi vastaan tänne työyhteisön jäseneksi, eikä mitään ongelmaa ole ollut. Ensimmäisestä päivästä saakka kaikki on mennyt työyhteisön kannalta kivasti.

Vaikka Salmi pitää työstään ja tiesi töitä olevan paljon, hän yllättyi silti niiden määrästä. Tämä on ymmärrettävää, sillä Salmi toimii samaan aikaan sekä yläkoulun että lukion rehtorina. Niin kuin Salmikin sanoo, työssä on paljon lankoja, joita pitäisi pitää käsissään.

– Jos vaan pystyis ja olis mahdollisuus, niin olisin jommankumman koulun rehtori. Se tuo vaikeuskerrointa lisää, kun on kaksi koulua. On ihan eri asia olla lukion ja yläkoulun rehtori, koska työt on niin erilaisia. Se myös lisää haasteellisuutta.

Yläkoulussa työ painottuu oppilashuoltoon liittyviin asioihin, mutta lukion puolella Salmen työ on enimmäkseen opiskelun hallinnointia, kuten esimerkiksi kurssien räätälöintiä.

– Lukion rehtorina oleminen on enemmän hallinnollista työtä ja yläkoulun rehtorina oleminen enemmän kasvatuksellista työtä.

Salmi sanoo, että esimiehen tai rehtorin pitää pystyä tekemään esimiestekoja eli päätöksiä.

– Missä ikinä johtavassa asemassa sitten onkaan, niin ei voi olla semmoinen, joka ei kykene tekemään päätöksiä.

Salmi on valmistautunut lukion jälkeen fyysikoksi Turun yliopistosta. Opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti Tampereen yliopistossa ja opetushallinnon tutkinnot Savonlinnan kesäyliopistossa.

– Aika kauas oon tullu siitä, mitä musta piti tulla eli teollisuusfyysikko. Niitä hommia mä en oo tehnyt päivääkään. En tiedä, mitä se työ olisi voinut olla, joten en osaa sitä myöskään katua.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>