Sotavuodet-näyttely: valokuvat, esineet ja tekstit avaavat paikallista historiaa

Sahalahtelaiset marssivat Ruotsia vastaan

Sahalahden maaottelumarssilla naiset ja miehet marssivat omina ryhminään. Tämä naisten ryhmästä otettu kuva on Seija Eskolan albumista.

Suomen ja Ruotsin joukkueet ovat kisanneet keskinäisissä maaotteluissaan yleisurheilukentillä jo vuodesta 1925. Kokonaan oman lukunsa on maiden välinen maaottelumarssi, kävelykilpailu, joka käytiin kolmen viikon aikana toukokuussa 1941.

Marssikisassa vuonna 1931 tai sitä ennen syntyneiden naisten ja lasten piti marssia kymmenen kilometriä alle tunnin ja 40 minuutin. Miehillä matka oli 15 kilometriä ja aikaraja 2 tuntia 20 minuuttia. Jokainen osallistuja sai kirjata vain yhden suorituksen.

Suomi voitti tuon kisan noin 1,5 miljoonalla suorituksellaan Ruotsin vajaata miljoonaa vastaan.

Sahalahdellakin marssimaaotteluun osallistuttiin. Siitä ovat yhtenä todisteena kirjaston ikkunoille kiinnitetyt kuvat osana Irene Karangan ja Kari Elkelän kokoamaa Sotavuodet Sahalahdella -näyttelyä. Näyttelyikkunan äärelle pysähtynyt Kerttu Suikkanen muistaa olleensa marssilla mukana.

–Kävelen tuolla jossakin toisten takana. Juosta ei saanut, vaan piti kävellä reippaasti. Tunti ja 20 minuuttia siinä meni, Suikkanen kertoo kymmenvuotiaana marssitusta matkasta.

 

Kantakortti kertoo

palvelushistorian

 

Näyttelykuvat kirjaston ikkunoilla paljastavat, miten Pakkalassa juhlittiin vappua vuonna 1944. Rintamakuvat Siukosaaren komppanian miehistä ovat mielenkiintoisia jo siksikin, että komppaniaan kuului sahalahtelaisia miehiä. Näyttelyn yhden osion muodostaa nimilista Sahalahdella syntyneistä ja sodissa surmansa saaneista, muualle kuin Sahalahdelle haudatuista miehistä. Myös rintamalla kadonneet ovat tuossa listassa mukana.

Syyskuun ajan esillä olevan näyttelyn ovat koonneet Kari Elkelä ja Irene Karanka. Kari Elkelän isän, Elo Elkelän, rintamapalveluksesta antaa tietoa kantakortin etusivu. Vastaava tietosivu näyttelyssä on myös Irene Karangan tädin miehestä, Lauri Rannasta.

Irene Karanka tutustui kantakortteihin jo 1990-luvulla, jolloin hän sai käsiinsä yhteensä neljän sukulaismiehen kantakortit. Niiden lukeminen herätti hänessä uteliaisuuden, mutta samalla myös surun tunteita.

–Sota tuntui entistä kauheammalta, vaikka väliä oli vuosikymmeniä, hän kuvaa.

Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot alkaen kutsuntoihin osallistumisesta kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortissa mainitaan muiden muassa palkitsemiset, rangaistukset ja ylennykset.

Kantakortin voi tilata Astia-verkkopalvelusta tai kansallisarkiston kirjaamosta kirjaamo@arkisto.fi tai soittamalla numeroon 029 533 7400.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>