Taskumatti nimettiin raittiusmiehen mukaan

Matti Helenius-Seppälä oli vähävaraisen pälkäneläisperheen poika, joka lahjakkuudellaan ja sitkeydellään raivasi tiensä tohtoriksi, kansanedustajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli kaikissa alkoholia koskevissa kysymyksissä kansainvälisestikin tunnustettu auktoriteetti 1900-luvun alusta kuolemaansa asti, ja avioliitto opettaja ja raittiusaktivisti Alli Tryggin kanssa vain vahvisti hänen asemaansa.

Innokas kieltolain kannattaja toimi Raittiuden Ystävien kieltolakikomitean puheenjohtajana.

 

Karvarin ja teurastajan poika omisti elämänsä raittiusaatteelle

Matti Heleniuksen vanhemmat olivat karvari ja teurastaja Matti Helenius sekä Erika Adolfintytär. Matti Helenius-Seppälä (vuoteen 1906 Helenius) syntyi 27.6.1870 Pälkäneellä. Kolmetoistalapsinen perhe oli vähävarainen, mutta Matti onnistui lahjakkuutensa ansiosta pääsemään vuonna 1880 kymmenvuotiaana Hämeenlinnan lyseoon, joka oli maan ainoa suomenkielinen normaalilyseo. Hän oli luokkansa parhaita oppilaita. Vuoden 1906 suuressa nimenmuutoksessa Helenius muutti sukunimensä Helenius-Seppäläksi, mikä viittasi hänen sukunsa Pälkäneellä omistamaan Iso-Seppälän tilaan.

Helenius antoi raittiuslupauksen Kuopion yleisessä raittiuskokouksessa vuonna 1886 ja raittiusyhdistykseen hän liittyi 1888. Tulevaan puolisoonsa Alli Tryggiin hän tutustui 1890, kun molemmat oli kutsuttu Kangasalan kansanopistoon esitelmöimään raittiudesta.

 

Parin ensitapaaminen Kangasalan naisopistolla

Matti Heleniuksen ja Alli Tryggin ensitapaaminen tapahtui Kangasalan naisopistolla. Tammisaaren seminaarista opettajaksi valmistunut Alli Trygg oli ruotsinkielisestä kodista ja saanut koulusivistyksensä ruotsin, ranskan ja saksan kielellä. Vuonna 1890 Alli Trygg oli tunnetumpi kuin miehensä. Allin vaikutus nuorisoon oli lähes hurmoksellinen. Sitä kuvaa hyvin Alli Tryggin vierailu Kangasalan naisopistolla talvella 1890:

”Kangasalan kansanopistolla oli oikea riemupäivä viime keskiviikkona, kertoo U. S (Uusi Suometar). Neiti Alli Trygg oli tullut opistoon vierailemaan. Töiden päätyttyä piti hän esitelmän naisten raittiustöistä Ameriikassa. Miellyttävällä, herttaisella esitystavalla innostutti hän niin kuulijakuntansa, jotta eivät tahtoneet häntä pois päästää puhujalavalta. Vilkkaasti, viehättävästi hän kertoi ja hieman puutteellinen suomen taito vain kuvauksen hauskuutta lisäsi. Illaksi toimitti hän kekkerit opistolaisille. Tanssiksi pistivät, piirihyppyjä hypiskelivät ja välillä lauluja heläyttivät. Hauskaa näky hyvinkin olevan, vaikka ei kavaljeeria ainoatakaan joukossa ollut.” (Maamme 4.3.1890)

Pariskunnan ensitapaamisella Kangasalan opistolla oli kauaskantoiset seuraukset. Tulevilla puolisoilla oli samanlainen elämänkatsomus sekä yhteiset aatteelliset harrastukset.

Kertoman mukaan 18 vuotta nuorempi Matti piiritti sinnikkäästi Allia, jolla kosijoita oli riittänyt aiemminkin. Ympäristön ennakkoluuloista huolimatta vilkas ja eloisa helsinkiläisopettaja sekä hämäläisen rauhallinen tutkija-poliitikko täydensivät toisiaan. Ystävyys syveni ja pari vihittiin Turussa 1897.

Työlleen omistautuneen parin vihkiminen tapahtui yksinkertaisesti ja koruttomasti. Tämän jälkeen oli kummankin suunnattava esitelmätilaisuuksiinsa.

 

Raittiusmies sai vihapostia ja tappouhkauksia

Juopon karvarin lahjakas poika omisti koko elämänsä raittiusaatteelle. Politiikassa uskonnollisen vakaumuksen omannut raittiusmies ei sopeutunut sosiaalidemokraatteihin.

Helenius-Seppälä oli kasvissyöjä ja sosialisti. Suurlakon aikaan marraskuussa 1905 hän toimi punakaartin nimeämänä siveyden ja raittiuden valvojana. Vallankumous oli tarkoitus tehdä selvin päin. Samaan aikaan mies halusi pitää kiinni kristinuskosta, mikä ei sosiaalidemokraateille käynyt. Helenius-Seppälä siirtyi Suomen Kristillisen Työväenliiton riveihin.

Kun kieltolaki astui voimaan 1919, joutui Helenius-Seppälä lakia vastustaneiden maalitauluksi. Posti kantoi vihapostia. Tappouhkauksiakin tuli. Hänestä tehtiin pilkkalauluja ja pilapiirroksia, ja vappuyönä 1920 Tähtitorninmäellä nähtiin hirttolava, jossa keikkui hänen näköisensä nukke.

USA:ssa järjestettiin viinakonferenssi 1920, jossa Helenius-Seppälä piti viimeisen puheensa. Hän sairastui ja kuoli kotimatkalla Atlantilla. Nimitys taskumatti jäi kuitenkin elämään suomen kieleen, kun kieltolain vastustajat nimesivät taskuun mahtuvan litteän viinapullon, eli taskumatin Matti Helenius-Seppälän, mukaan.

Tuula Vuolle-Selki

Lähteet:

Matti Helenius-Seppälästä Wikipedia ja Kirkko ja kaupunki (https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/taskumatti-sai-nimensa-kristitylta-kasvissyoja-sosialistilta)

Sainio, Venla: Trygg-Helenius-Seppälä, Alli. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 4.9.2017)

 

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?