Maalaisapteekit ahtaalla

Väistyvä Sahalahden apteekkari Heli Suppula kertoo, että Sahalahdeltakin on lainattu lääkkeitä kaupunkiapteekkeihin Oriolan lääketoimitusten takkuillessa.

Kangasalan päätös lakkauttaa Kuhmalahden terveysasema, sote- ja maakuntauudistus sekä oma jaksaminen, siinä syitä, miksi Heli Suppula päätti luopua Sahalahden apteekin ja sen Kuhmalahden sivuapteekin oikeuksista. Maaliskuusta lähtien hän on pitänyt apteekkia Kankaanpäässä, ja syyskuun 29. päivä Sahalahden apteekista vastaa uusi apteekkari Päivi Lepo.

– Jo pari vuotta sitten Kangasalan kunnanjohtaja ilmoitti, että kylien terveysasemat lakkautetaan. Koska pääosa kävijöistä on lääkeasiakkaita, oli selvää, että päätös vaikuttaa suoraan apteekin toimeentuloon, Suppula toteaa.

Kuhmalahden terveysasema suljettiin 2015 ja samoihin aikoihin Suppulalle kävi selväksi, että maakunnat jatkavat terveysasemien alasajoa. Terveysaseman puutteen lisäksi Kuhmalahden tilannetta vaikeuttaa muiden palveluiden puute. Suppulan mukaan lääkkeet hankitaan yhä useammin lääkäri- ja kauppakäynnin yhteydessä muualta.

Vaikka Kuhmalahden apteekkitoiminta on tappiollista, apteekkiluvista vastaava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea edellyttää, että Sahalahden apteekki ylläpitää myös Kuhmalahden toimipistettä.

– Tiedustelin tammikuussa, miten tappiollisuus vaikuttaa velvoitteeseen, mutta asiaan ei pystynyt vaikuttamaan. Fimea haluaa pitää apteekkiverkon kattavana ja tappiollisuus ei riitä perusteeksi sulkea sivuapteekkia, Suppula selvittää.

Taakkaa pienemmäksi

Yhden isomman apteekin luotsaaminen keskeisellä paikalla alkoi tuntua houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin kahden pienen yrityksen johtaminen.

– Pienyrittäjänä oman työn osuus on suuri. Fyysisiä rasituksia koneen ääressä tuli niin paljon, että työtaakkaa oli jotenkin kevennettävä, sadan kilometrin työmatkaa Sastamalasta ajanut yrittäjä valottaa asian henkilökohtaista puolta.

Kankaanpäässä Suppulalla on 10 hengen henkilökunta ja vähemmän työmatkakilometrejä, joten odotettavissa on hieman tasaisemmin jakautuva työkuorma. Apteekkarin mukaan kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että kyläläiset pitävät Sahalahden apteekin hengissä ja kannattavana. Väistyvä apteekkari näkee kyläapteekkien liiketaloudellisina etuina pienet kiinteät kustannukset. Isoissa apteekeissa tarvitaan suuremmat tuotevarastot, enemmän henkilökuntaa, ja liiketilojen vuokrat sekä siivouskulut voivat olla moninkertaisia hiljaisempiin apteekkeihin verrattuna.

– Kangasala on kuitenkin luonnonkaunis paikka, ja sen ihmisiä tulee ikävä, viisi vuotta Sahalahden ja Kuhmalahden apteekkarina toiminut Suppula toteaa.

 

Ketjuuntuminen uhkaa yksityisiä apteekkeja

Sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi mahdollinen apteekkilupien vapauttaminen ja suurten kansainvälisten ketjujen esiinmarssi on suurin uhka nykymuotoisille apteekeille. Sahalahden ja Kuhmalahden pian entisen apteekkarin Heli Suppulan mukaan esimerkiksi Ruotsissa ketjut ovat vallanneet markkinoita säännöstelyn purkauduttua.

– Suomessakin kaikki keskittyy ja entinen ajetaan alas. Kehitys on nähty niin Postissa, bussiliikenteessä kuin urheiluväline- ja elektroniikkakaupassakin, Suppula suree yksityisyrittäjien kapenevaa toimeentuloa.

Hänen mukaansa varustautuminen kilpailun vapautumiselle on jo alkanut kotimaisin voimin. Lääkkeiden vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittava Oriola on perustamassa Keskon kanssa terveys-, kauneus- ja hyvinvointimyymälöiden ketjun. Ensimmäiset 15 myymälää avautuu syksyn aikana muun muassa Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. Jos apteekkien toimiluvat vapautuvat, liittoumalla on myymälät valmiina keskeisillä kauppapaikoilla.

– Euroopassa apteekit ovat kuin kioskeja, ja ne ovat keskittyneet keskustoihin. Sielläkin omistajalla täytyy olla farmaseuttinen tutkinto, mutta henkilökunnalta sitä ei edellytetä. Jos apteekit jakaantuvat pienempiin yksiköihin, heikentää se väistämättä asiakaspalvelua, koska kuluista on pakko karsia. Kallista työvoimaa on vähennettävä, ja varastoja supistettava, eikä suuria apteekkeja kattavine varastoineen enää ole, apteekkari ennustaa.

Viime vuosina apteekkien taloutta ovat heikentäneet myös lääkkeiden hintojen aleneminen. Jo aiemmin geneerinen substituutio eli rinnakkaislääkkeiden saaminen markkinoille on paitsi laskenut kuluttajahintoja myös vaikuttanut apteekkien ja lääkefirmojen katteisiin. Apteekkien hyllyille on ilmestynyt muun muassa kosmetiikkaa, jota siellä ei aiemmin ole ollut, mutta myös kauppojen hyllyillä on tavaraa, jota ennen sai vain apteekeista.

Suppulan mukaan viime vuodenvaihteessa kuudesosa lääkkeistä halpeni jopa puolella, ja alkuvuosi oli apteekeille taloudellisesti heikko. Viime vuoden lopussa asiakas maksoi noin 13 prosenttia vähemmän reseptilääkkeistään kuin kymmenen vuotta sitten. Tähän ovat apteekkarin mukaan vaikuttaneet edullisten rinnakkaislääkkeiden lisäksi ajoittaiset valtiovallan päättämät tiettyjen lääkeaineryhmien tukkuhintojen leikkaukset.

– Toivottavasti vielä pystyy vaikuttamaan siihen, etteivät kaupalliset ketjut syrjäyttäisi korkean farmaseuttisen ammattitaidon apteekkeja Suomessa. Kyse on myös yksityisyrittäjien elinkeinosta, apteekkiyrittäjä toteaa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>