Kimmo Pyykkö -taidemuseo: Syksyn näyttely nostaa Kangasalan pääosaan

Läpileikkaus paikkakunnan taide-elämästä

Soila Kaipiainen esittelee näyttelyn vanhimpia teoksia, Magnus von Wrightin piirroksia 1800-luvun puolivälistä.

Kimmo Pyykkö -taidemuseon viides vaihtuva näyttely aukesi lauantaina, mutta näyttelyn kuratoinut intendentti Soila Kaipiainen on saanut vastata jo monta kertaa yhteen tiettyyn kysymykseen.

– Moni on halunnut tietää, kuinka monta teosta näyttelyssä on paikalliselta mestarilta, Einar Ilmonilta. Kuusi kappalettahan noita on, Kaipiainen listaa.

Kohtauspaikkana Kangasala -näyttelyssä on esillä yhteensä 59 teosta 40 eri taiteilijalta. Kaikilla taideteoksilla tai taiteilijoilla on jokin yhtymäkohta Kangasalaan. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia sekä tekstiilitaidetta Suomen taiteen keskeisiltä nimiltä ja toisaalta Kangasalla vaikuttaneilta, syntyneiltä, asuneilta tai kesiään viettäneiltä taiteilijoilta. Kokonaisuus muodostaa kiinnostavan läpileikkauksen paikkakunnan taide-elämästä 1850-luvulta nykypäivään asti.

– Kyseessä ovat kuitenkin minun valintani. Joku toinen olisi voinut päätyä toisenlaisiin ratkaisuihin, Kaipiainen huomauttaa.

Teosten teemat liikkuvat tutuista maisemista tunnettujen henkilöiden muotokuvien kautta nykyään Kangasalla vaikuttavien taiteilijoiden hyvinkin omakohtaisiin aiheisiin. Maisemateoksissa perikangasalalainen maisema harjuineen nousee pääosaan, mutta näyttelyssä on huomioitu myös muita kunnalle leimaa antavia piirteitä. Esimerkiksi Kangasalan 250 vuotta täyttävä kirkko, Terveyslähde ja Lepokoti näyttäytyvät taiteilijoiden kuvissa.

Näyttelyn vanhimmat teokset, Magnus von Wrightin piirrokset, ovat 1800-luvun puolivälistä. Maisemanäkymät Kangasalan harjuilta ja peltoaukeilta on luotu ennen valokuvauksen leviämistä suuren yleisön käyttöön.

1900-luvun alkupuolen merkittävimmän suomalaiskuvanveistäjän Wäinö Aaltosen teoksissa mallina ollut Birgit Ahlström tunnettiin myöhemmin Kangasalla paikkakunnan kulttuurielämän aktiivisena vaikuttajana Birgit Rydmanina. Visavuoren mestari Emil Wikström on puolestaan ikuistanut aikansa merkittävän poliittisen vaikuttajan Agathon Meurmanin, ja Alpo Sailon mallina on istunut Gabriel Linsén.

– Linsénhän tunnetaan Kesäpäivä Kangasalla -laulun säveltäjänä, Kaipiainen mainitsee.

Runsaasti julkista taidetta Kangasalle luonut Mauno Juvonen ja pitkään kunnassa vaikuttanut tekstiili- ja lasitaiteilija Virpi Kinnunen sirkusaiheineen ovat niin ikään näyttelyssä mukana. Nuorinta sukupolvea taiteilijoiden joukossa edustavat sahalahtelainen taiteilija-muusikko Maria Stereo ja kangasalalaistaustainen, kansainvälisestikin tunnettu valokuvataiteilija Susanna Majuri.

Esillä tammikuuhun asti

Kaipiainen kertoo saaneensa toivomuksen näyttelyn aiheesta Kangasala-talon hallitukselta vuosi sitten. Sukeltaessaan syvemmälle kangasalalaiseen taiteeseen vastaan ei tullut suuria yllätyksiä, mutta joitakin oivalluksia kyllä.

– Saatoin tietää ennalta jonkin taideteoksen, mutta en sitä, että se kuvaa juuri kangasalalaista näkymää, Kaipiainen huomauttaa.

Kaipiainen onkin viime kuukaudet tutkinut tarkkaan taidehistorian kirjoja, internetiä ja eri taidemuseoiden kokoelmia.

– Tämä on ollut todella mielenkiintoinen matka. Teosten taakse kätkeytyy uskomattoman paljon tarinoita.

Museossa esillä olevat teokset on lainattu paikallisista yksityiskokoelmista, Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseosta, Tampereen taidemuseosta ja Hiekan taidemuseosta Tampereelta. Näyttelyyn liittyy luentosarja, joka valottaa näyttelyn teemoja ja paikallisia ilmiöitä.

Kohtauspaikkana Kangasala Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 16.9.–7.1.

 

Taidemuseon luentosarja:

  • Teemat liittyvät Kohtauspaikkana Kangasala -näyttelyn taiteilijoihin, paikkakunnan historiaan ja alueella vaikuttaneisiin sanataiteen tekijöihin.
  • Maksuttomat luennot järjestetään taidemuseossa
  • Su 24.9. klo 13. Kuraattorin esittely, Soila Kaipiainen, intendentti, FM
  • To 12.10. klo 17–18 Sanataiteen Kangasala, Ulla Vehmasaho, FM, MJD, sanataideohjaaja
  • Ti 31.10. klo 17–18 Kangasalan kivikirkon rakentaminen ja pitäjänyhteisö 1700-luvun jälkipuoliskolla, Ella Viitaniemi, FT
  • Su 26.11. klo 13–14 Näkökulmia tutkivan taiteilijan suhteesta paikkaan ja taidehistoriaan- Taiteilija tutkijana, Tiina Lamminen, taidemaalari

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?