Omena, minne menet?

Omenasato kypsyi tänä vuonna hieman myöhemmin kuin normaalisti, mutta nyt omenat alkavat olla kypsiä poimittaviksi.

Edessä on jokasyksyinen ongelma: mitä tehdä kotipihassa kasvaville omenille? Suoraan suuhun omenoita katoaa onneksi tasaista tahtia, mutta on silti sääli jättää iso osa sadosta hyödyntämättä.

Joka syksy sitä hakee tiedot lähimmistä mehuasemista ja toteaa saman asian: omenoita ei kypsy niin paljon, että niitä saisi vietyä mehuasemalle, pienin puristettava määrä monilla mehuasemilla kun on 20–30 kilogrammaa. Mehuasemille pitää tehdä myös monenmoista valmistavaa työtä – pullojen ostamista ja desinfioimista ja sen sellaista – joten vähän työläältäkin se tuntuu. Tänä syksynä ajatuksena oli tehdä omenamehua itse mehustimella, mutta niin vain sekin on vielä tekemättä. Ajatus pitkästä keittämisajasta tosin vähän pelottaa, mutta internet tiesi kertoa, että mehun keittäminen itsekin on mahdollista.

Omenahillokaan ei taloudessamme tee oikein kauppansa. Vai pitäisikö tänä syksynä valmistaa tarpeeksi sokerinen versio, jotta se maistuisi lapsillekin? Omenapiirakkaakin tulee syksyn aikana valmistettua kertaalleen, samoin omena-kaurapaistosta. Vielä riittäisi tämänkin jälkeen omenia, vaan mihin niitä keksisi enää upottaa? Joku vuosi olemme pyytäneet ystäviä ja sukulaisia hakemaan ylimääräisiä omenoita, hyvä keino tietysti tämäkin.

Viime joulukuussa katselin, kuinka ensilumi peitti vielä punoittavien omenoiden kuoren. Toivottavasti tulevana jouluna omenapuu ammottaa sentään jo tyhjyyttään. Toivossa on hyvä elää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?