Asumisen asiantuntijat kohtasivat Nuijalla. Taustalla Jaana Koivisto-Virtanen kunnan esittelypisteellä, oikealla ViherKostialan suunnittelija Salla Paakkunainen.
Asumisen ilta Nuijantalossa viime viikolla tarjosi mahdollisuuden tutustua paikalliseen tontti- ja asuntotarjontaan, rahoitusmahdollisuuksiin ja rakentamisen vaihtoehtoihin. Esittelypuheenvuorojen ohella kävijät pääsivät tutustumaan erilaisten asumisen ammattilaisten näyttelypisteisiin ja tutkimaan esimerkiksi Pälkäneen kunnan tonttitarjontaa paikan päällä.
Asumisen illan järjestivät Kangasalan seudun Osuuspankki ja Pälkäneen kunta yhdessä. Osuuspankin puolesta puhui toimitusjohtaja Mika Kivimäki, jolla oli selvitti erityisesti nykyistä alhaisen korkotason aiheuttamaa erikoista tilannetta rahoitusmarkkinoilla.
Hänen mukaansa lainanottaja menee helposti siihen kuoppaan, että luottaa mataliin korkoihin liikaa eikä harkitse korkosuojausta, joka käytännössä tarkoittaa korkokattoa tai pitkän kiinteäkorkoisen lainen ottamista.
– Nyt lainanottajan kannattaa katsoa eteenpäin ja miettiä, missä ollaan 10–15 vuoden kuluttua. Korkosuojaus on helppo tehdä nyt, kun korot ovat alhaalla, mutta yleensä talouden elpyminen, joka nyt on jo selvästi alkanut, johtaa ajan mittaan korkojen nousuun, Kivinen muistutti.
Oikeat vetovoimatekijät esiin
Kaisa Urkko (vasemmalla), Tyyne Rantanen ja Anette Knuutinen esiintyivät päättäväisesti Pälkäneen lukion puolesta. Näytöllä pyöri itse tehty esittelyvideo.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä avasi minimessuiksi luonnehtimansa Asumisen illan kunnan puolesta.
Laesterä muistutti, että positiivinen muuttoliike kasvattaisi rakentamista ja asuntokauppaa, mutta Pälkäne on viime ajan kärsinyt muuttotappiosta.
Pälkäne ei Laesterän mukaan koskaan pysty kilpailemaan vetovoimaisuudessa isojen kaupunkien eikä niiden kehysalueidenkaan kanssa. Esimerkiksi vuosina 2012–2016 Espoo ja Vantaa vetivät molemmat Forssallisen tai Pieksämäellisen väkeä eli noin 18 000 asukasta. Samassa ajassa Kangasala kasvoi 2200 asukkaalla, mutta Pälkäne pieneni 219:llä.
– Meidän on ymmärrettävä, että parhaita kilpailuetujamme muita kuntia vastaan on juuri Tampereen ja Hämeenlinnan läheisyys. Meillä ei ole uskottavaa voimaa eikä osaamista, jolla yksin saisimme muuttoliikkeen käännettyä. Jokainen kunta tavoittelee samaa, Laesterä tähdensi.
Pälkäneen yksi kiistelty vetovoimatekijä, oma lukio, esiintyi Asumisen illassa ponnekkaasti kolmen nuoren naisen voimin.
Anette Knuutinen, Tyyne Rantanen ja Kaisa Urkko vakuuttivat, että pieni lukio on hyvä houkutin, kun sitä markkinoidaan oikein.
– Pienuus ja läheisyys ovat tärkeitä. Oppilaat saavat omasta tasostaan riippumatta tasapuolisen kohtelun ja samanarvoiset mahdollisuudet. Lisäksi monelle sivukylillä asuvalle nuorelle koulumatka jo oman kunnan keskustaankin vie aikaa saati sitten jonnekin kauemmas, he selittivät.
Hinnanalennus puri heti
Kunnan asuntotonttien kauppa alkoi sujua heti, kun hintaa pudotettiin reilusti. Pysyvä 40 prosentin hinnanalennus saa lainvoiman 7. lokakuuta, mutta alennus koskee jo nyt tehtäviä tonttivarauksia. Tämän viikon alussa tonttivarauksia oli tehty kuusi, yksi Rajalanniemen rantatontti ja viisi Onkkaalan Lomakodin alueen tonttia.
Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen kertoi, että ostajien kiinnostus erityisesti näitä kahta aluetta kohtaan vilkastui välittömästi, kun hinta laski.
– On siis syytä kiirehtiä, jos haluaa niiltä tontin. Lomakodin alueella enää kaksi tonttia on vapaana, Koivisto-Virtanen muistutti.
Sen sijaan Majaranpellon ja Rajalanniemen ei-omarantaisten tonttien kesäale ei purrut. Niistä kukaan ei kiinnostunut edes 50 prosentin alennuksella. Tarjousaika päättyi elokuun lopussa, mutta kunnan tonttien uusi hinnoittelu koskee tietysti myös niitä. Eri puolilla Pälkänettä on kaikkiaan yhdeksän aluetta, joilla on myynnissä kunnan tontteja.
Pakettia on helppo myydä
Seppo Kääriäinen esitteli hyvillä mielin vetovoimaista ViherKostialaa.
Siinä missä tonttimyynti Onkkaalan ympäristössä on takkuillut, pientaloalue ViherKostiala Luopioisten keskustan tuntumassa herätti heti julkisuuteen tultuaan vilkasta kiinnostusta.
Erkki Toivarin aiemmin esittämää ideaa eteenpäin kehitellyt Seppo Kääriäinen on tyytyväinen ViherKostialan herättämään kiinnostukseen, samoin alueen suunnitellut arkkitehti Salla Paakkunainen, jonka Kääriäinen nappasi mukaan hankkeeseen viime talven Asumaan-messuilta.
ViherKostiala on suunniteltu noin 50-neliöisille omakotitaloille, joihin parvi tuo lisätilaa. Aluksi ne ajateltiin ensisijassa vapaa-ajan asukkaille, mutta uudelleen kehitelty mummonmökkimalli alkoikin kiinnostaa ihmisiä vakituisen asumisen muotona.
– Ihmiset haluavat nykyään pientä, tiivistä ja helppoa asumista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa osaketta kerrostalossa. Tällainen malli yhdistää hyvät puolet omakotitalossa ja taloyhtiössä asumisesta, Seppo Kääriäinen selitti.
Kääriäinen ja Paakkunainen totesivat, että pakettia on helpompi myydä kuin pelkkiä tontteja. ”Sadan tonnin pakettiin” saa jo mahtumaan paljon, ja kun aikataulu on nopea, ostajan harteita ei paina ajatus monien vuosien rakennusprojektista. On mukava ajatus, että oma piha kukkii jo ensi kesänä.
– ViherKostialan tapaisella alueella on helppo hyödyntää synergiaetuja ja lisätä yhteisvoimin asumisen ekologisuutta. Silti jokaisella on omaa tilaa ympärillään ja vapaus suunnitella oma koti ja piha mielen mukaan, Salla Paakkunainen totesi.
Viimeisimmät kommentit