Malminetsintä: Kaksivuotinen varaus tuo etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen

Vehkajärven suunnalta etsitään litiumia

Magnus Minerals etsii litiumia, tantaalia, niobiumia, tinaa ja harvinaisia maametalleja Löytäneen kylän ympäristössä Orivedellä (numero 1 kartassa) ja Kasiniemen kylän ympäristössä Padasjoella (2).

Kuhmalahden itäkolkalla etsitään kahdesta paikasta litiumia. Tamperelainen Magnus Minerals teki alkuvuodesta varausilmoituksen malminetsinnästä Löytäneen kylän ympäristössä Orivedellä ja Kasiniemen kylän ympäristössä Padasjoella.

Pajulanjärven pohjoispuolella Iso-Löytäneen ja Pitkäveden välissä sijaitseva Löytäneen alue sijoittuu pääosin Orivedelle. Vehkajärven etelärannalla sijaitseva Kasiniemen alue on pääosin Padasjoella ja pieneltä osin Kangasalan puolella.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes hyväksyi varausilmoitukset huhtikuussa. Magnus Mineralsilla on kahden vuoden ajan lupa ottaa moreenista ja kalliosta analysoitavaksi näytteitä muun muassa lapiolla ja kannettavalla iskuporalla.

Varaus on malminetsinnän ensimmäinen vaihe. Kahden Kangasalaan rajoittuvan alueen lisäksi litiumia, tantaalia, niobiumia, tinaa ja harvinaisia maametalleja etsitään neljällä muullakin alueella Kuhmoisissa, Tammelassa, Hämeenlinnassa ja Oitissa. Näytteiden perusteella rajataan, miltä alueilta haetaan varsinaista malminetsintälupaa syksyllä 2018.

Varausilmoituksella malminetsijä varaa itselleen etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen. Varaukset ovat voimassa tammikuun alkuun 2019 saakka.

 

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä

– Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa Euroopan mielenkiintoisin malminetsintäalue ja maailman kymmenen kiinnostavimman alueen joukossa, Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo sanoo.

Kiinnostuksen taustalla on malmivarojen lisäksi myös hyvä geologinen perustieto ja turvallinen toimintaympäristö.

– Fennoskandian alueen kilvessä on malmipotentiaalia, joka houkuttelee alan toimijoita.

Suomessa malminetsintää ei tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan kaikki 150 vuoden aikana kerätty tieto on kaikkien vapaasti käytettävissä. Myös tämän päivän löydökset ja tutkimukset jäävät jälkipolvien hyödynnettäväksi.

– Geologiset perustiedot ovat hyvät, mutta tietoa syvemmältä kallioperästä on vielä melko vähän, ja siksi Suomi kiinnostaa, Keskitalo sanoo.

Malminetsintä ja kaivostoiminta ovat kallista puuhaa, ja siksi alan toimijat arvostavat korruptoitumatonta maata, jossa on avoin ja toimiva lupajärjestelmä.

Iso kaivos on miljardiluokan investointi, joka edellyttää yleensä globaalia toimijaa. Tämä herättää helposti kritiikkiä: voitot kerätään maailmalle, ja Suomeen jää vain monttu.

Ilkka Keskitalo muistuttaa, että jo malminetsintään saadaan paljon kansainvälistä rahaa.

– Vuosi 2012 oli malminetsinnän huippuvuosi. Siihen käytetystä 86 miljoonasta eurosta käytännössä kaikki jäi Suomeen, koska geologit, kairaajat ja muut toimijat ovat täkäläisiä.

 

Ympäristöasiat korostuvat uutisoinnissa

Suhtautuminen malminetsintään ja kaivostoimintaan on muuttunut kielteisemmäksi. Hankkeet herättävät vastustusta ympäristöhaittojen vuoksi. Malminetsintäyhtiöt ovat selvittäneet ympäristöviranomaisille etsintäkohteiden luontoarvoja jopa malminetsintävaiheessa noin miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa on 12 metallimalmikaivosta. Ne ovat tavallisesti otsikoissa esimerkiksi ympäristölupaprosessien vuoksi. Sen sijaan uutiset kymmenien uusien työntekijöiden palkkaamisesta ohitetaan medioissa helposti.

Vielä 1980-luvulla kaivokset ja niiden tuomat työpaikat olivat huomattavasti toivotumpia. Niihin aikoihin Sydän-Hämeessäkin järjestettiin malminetsintäkursseja ja ahkerat etsijät keräsivät palkintoja. Harrastajien keräämät näytteet toivat esimerkiksi vuonna 1983 Rautaruukin poravaunut Luopioisten Niemikunnan metsiin. Alueelle kairattiin viisi jopa 200-metristä reikää. Nikkeli-, koboltti- ja kupariesiintymät eivät kuitenkaan olleet niin runsaita, että kaivosyhtiö olisi tutkinut aluetta perusteellisemmin.

Myös reilut 50 vuotta sitten Luopioistentietä rakennettaessa löydettiin pieniä määriä kultaa, mutta nekään löydökset eivät johtaneet sen pidemmälle.

 

 

 

Varauksesta kaivokseksi

Varaus

Verrattavissa jokamiehenoikeuksiin: varausalueella voi kulkea keräilemässä kivinäytteitä, muttei käyttää raskaita koneita.

Ei oikeuta varsinaiseen malminetsintään, vaan antaa etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen jättämiselle.

Maksaa joitain tuhansia euroja, ja voidaan hakea laajoille, jopa satojen neliökilometrien alueille. Esimerkiksi Magnus Mineralsin kuusi varausaluetta Orivedellä, Padasjoella, Kuhmoisissa, Tammelassa, Hämeenlinnassa ja Oitissa käsittävät yhteensä 280 neliökilometriä.

Enintään kahden vuoden varausaikana yritetään paikantaa tarkemmin, missä ryhdytään varsinaiseen malminetsintään. Vain osa varauksista johtaa malminetsintäluvan hakemiseen.

 

Malminetsintälupa

Maanomistajat, kunta, Ely-keskus ja tarvittaessa muut viranomaiset (esimerkiksi museovirasto tai rajavartiolaitos) voivat antaa hakemuksesta lausuntonsa, mielipiteensä ja muistutuksensa.

Antaa luvan liikkua ja tehdä tutkimuksia esimerkiksi tela-alustaisella kairakoneella. Kairauksien lisäksi voidaan antaa lupa tuoda paikalle väliaikaisia rakennelmia ja laitteita, joilla tutkitaan kallio- ja maaperän rakenteita ja koostumusta.

Ei rajoita maanomistajan oikeuksia eikä maankäytön suunnitelmia.

Pyritään paikallistamaan löydöksen laatu, laajuus ja hyödyntämiskelpoisuus. Lupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen, mutta antaa etuoikeuden kaivosluvan hakemiseen.

Lupa myönnetään ensivaiheessa enintään neljäksi vuodeksi. Sen jälkeen voi hakea jatkoaikaa kolmen vuoden pätkissä, joihin liittyy aina sama kuulemis- ja lupaprosessi. Yhteensä malminetsintäluvan voi saada maksimissaan 15 vuodeksi.

Noin seitsemän prosenttia malminetsintäluvista poikii valituksen ja alle prosentti päätyy hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uudelleen käsittelyyn.

Lupaa haetaan selvästi varausta pienemmälle, yleensä satojen hehtaarien alueelle.

Tuhansia euroja maksavan luvan hintaa nostaa maanomistajalle maksettava vuosikorvaus, joka on 20 euroa hehtaarilta. Tämä ohjaa pienentämään ja tarkentamaan tutkimusaluetta: neliökilometrin alueesta korvaus on 2 000 euroa vuodessa. Jatkoluvissa hehtaarikorvaus nousee vähitellen 50 euroon vuodessa.

 

Kaivos

Noin yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta etenee kaivoslupavaiheeseen. Löydöksen jalostuminen kaivokseksi vie pari, kolmekymmentä vuotta. Suuri kaivos on miljardiluokan hanke, ja siksi toimijat ovat pääsääntöisesti globaaleja yrityksiä.

Kaivostoiminnan aloittaminen edellyttää kaivosluvan lisäksi kymmenkunta muuta lupaa, joihin liittyy laajoja tutkimuksia, selvityksiä, kuulemisia ja lausuntokierroksia. Esimerkiksi ympäristölupaprosessi on laaja, ja siihen pääsevät vaikuttamaan asukkaat ja kunnat. Kunnalta tarvitaan myös muun muassa kaivostoiminnan mahdollistavaa kaavaratkaisua ja rakennuslupia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?