Kulttuuri- ja hyvinvointipäivä: Aitoon koulutuskeskuksessa kuultiin Panu Rajalan esitelmä F.E. Sillanpäästä

”Taata oli ystävällinen pappa”

Pälkäneläinen Antero Hämäläinen (oikealla) pääsi kertomaan omakohtaisen muistonsa Frans Emil Sillanpäästä Panu Rajalalle. Hämäläinen tapasi Frans Emil Sillanpään usein Helsingissä asuessaan. – Taata käveli usein Herttoniemen koulun ohi, jossa olin tuohon aikaan koulussa. Sillanpää vaikutti hyvin lapsirakkaalta ihmiseltä, Hämäläinen kertoi.

Pälkäneläinen Antero Hämäläinen muistaa kirjailija Frans Emil Sillanpään ystävällisenä pappana. Hämäläinen kävi 1950-luvulla koulua Herttoniemessä Helsingissä, ja Taata Sillanpää asui rintamamiestalossa koulun lähellä.

– Sillanpäällä oli tapana kulkea koulun pihan ohi menevää kävelytietä tummassa baskerissaan ja tummissa vaatteissaan. Kyllä me koululaiset tiesimme, että siinä se tunnettu kirjailija nyt kulkee. Me vilkuttelimme hänelle ja hän heilutti meille aina ystävällisesti takaisin, jokusen sanankin joskus vaihtoi.  Kepin kanssa kulkevasta hieman kumararyhtisestä papasta jäi sellainen tunne, että hän oli hyvin lapsirakas, Hämäläinen muisteli Aitoon koulutuskeskuksessa torstaina.

Sillanpään elämästä koulutuskeskuksessa luennoinut kirjailija, emeritus professori Panu Rajala vastasi Hämäläiselle, että Sillanpää todella piti lapsista ja jutteli lasten kanssa mielellään.

– Itse asiassa Sillanpää oli mukana aloittelemassa Hämeenkyrön MLL:n toimintaa, Rajala lisäsi.

– Frans Emil Sillanpää totesi itse, ettei mökin pojan pää kestänyt Nobel-voittoa. Sillanpäätä hoidettiin Kammion sairaalassa psyykkisten ongelmien takia kahden ja puolen vuoden ajan. Sillanpää teki sairaalajakson jälkeen vielä uuden tulemisen koko kansan Taatana, Panu Rajala kertoi Aitoon koulutuskeskuksessa torstaina.

Luennollaan Rajala esitteli Sillanpään elämää: sitä, kuinka köyhästä hämeenkyröläisestä mäkitupalaisesta tuli Nobel-palkittu kirjailija ja myöhempinä vuosinaan Yleisradiossa lähetetyistä joulusaarnoistaan kaikkien suomalaisten tuntema Taata.

– Sillanpää valmistautui kertomuksiinsa aina huolellisesti, usein jo kesästä alkaen. Nauhoitukset olivat juhlahetki sekä Sillanpäälle itselleen että Yleisradion väelle, Rajala kertoi.

Sillanpää oli valmistautunut nauhoituksiin niin huolella, että tarina saatiin yleensä kerralla purkkiin. Jouluaattona Taata odotteli ohjelman esittämistä jopa lapsekkaan innokkaasti.

– Ensin hän siirsi nojatuolinsa radion viereen hyvissä ajoin ennen lähetystä. Lähetys kuunneltiin hiljaisuuden vallitessa, ja erityisen tärkeää Taatalle oli kuulla, kuinka hänen ohjelmansa kuulutettiin alkaneeksi. Lähetyksen jälkeen Sillanpää siirsi nojatuolinsa puhelimen viereen vastaanottaakseen seuraavaksi onnitteluja, Rajala tiesi kertoa.

Radiomuistelot ja -saarnat olivat oleellinen osa suomalaista joulunviettoa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. 19 vuoden ajan lähetetyistä joulusaarnoista ehtikin tulla kansallinen instituutio.

– Ne vastasivat vähän samaa kuin Turun joulurauhan julistaminen nykyisin, Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarelakin intoutui muistelemaan.

Perinteinen terveyspäivä kiinnosti jälleen

Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen Markku Saarela ja Anja Nord ojentavat Panu Rajalalle maukkaan kiitoksen luennon jälkeen.

Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen järjestämä terveyspäivä veti jälleen Aitoon Koulutuskeskuksen liikuntasalin täyteen väkeä. Rajalan esitelmän lisäksi ohjelmaan kuului lääketieteen tohtori, kirurgian erikoislääkäri Rainer Zeitlinin puheenvuoro sote-uudistuksesta Pirkanmaalla sekä Medilaserin edustajien esitelmä silmäleikkauksista ja -sairauksista.

Tuttuun tapaan Aitoossa juotiin myös kahvit ja syötiin maittava lounas. Päivän aikana oli mahdollista myös mittauttaa omat verenpaine- ja verensokeriarvonsa.

 

Frans Emil Sillanpää

  • Syntyi Hämeenkyrön Kierikkalan kylän Myllykolussa 16.9.1888.
  • Mäkituvan poikana pääsi poikkeuksellisesti koulutielle ja ylioppilaaksi vuonna 1908 Tampereen Lyseosta.  Lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa eivät johtaneet tutkintoon, joten Sillanpää palasi Hämeenkyröön vuonna 1913.
  • Esikoisromaani Elämä ja aurinko julkaistiin vuonna 1916 ja sisällissotaa kuvaava Hurskas kurjuus vuonna 1919. Kuuluisia teoksia ovat myös Nuorena nukkunut (1931), Miehen tie (1932) ja Ihmiset suviyössä (1934). Nobel-palkinto myönnettiin Sillanpäälle talvisodan alla vuonna 1939.
  • Avioitui 1916 hämeenkyröläisen palvelustytön Sigrid Salomäen kanssa, perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Sigrid kuoli keväällä 1939 ja samana syksynä Sillanpää avioitui Anna von Hertzenin kanssa. Avioliitto päättyi avioeroon.
  • Nobel-matkan ja Kammion sairaalahoidon jälkeen julkisuuteen astui vuonna 1945 muuttunut Sillanpää, kalottipäinen Taata, joka saavutti suuren kansansuosion radion joulusaarnoillaan ja muistelmillaan.
  • Kuoli Helsingissä 3.6.1964.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?