
Kauas on tultu siitä, kun 18 paikallista yrittäjää kokoontui Kangasalan kirkonkylässä Mokka-Pirtti-nimisessä kahvilassa perustamaan Kangasalan Yksityisyrittäjät ry -nimistä yhdistystä. Perustamisajankohdasta, syyskuusta 1947, jäsenyritysten määrä on kasvanut moninkertaisesti; yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuonna Kangasalan yrittäjiin kuuluu noin 600 yritystä. Kangasalla toimiikin nykyisin yksi Pirkanmaan suurimmista yrittäjäyhdistyksistä, jonka jäsenyritysten toimialat vaihtelevat agentuuritoiminnasta äänitetuotantoon.
– Meitä on joka lähtöön, yrittäjät ovat ihan tavallisia kuntalaisia. Osa on vastustanut ajatusta kaupungiksi julistautumisesta, osa kannattanut – ja osalle se on ihan se ja sama, muistuttaa yrittäjäyhdistyksen varapuheenjohtaja Niko Paulanne.
Paljon erilaisia jäseniä merkitsee yhdistykselle paljon erilaisia tapahtumia järjestettäväksi. Pitkään toimineessa ja toiminnaltaan vakiintuneessa yhdistyksessä vuosi rytmittyykin tiettyjen säännöllisten ohjelmien mukaan. Yksi tällainen on hiljattain järjestetty suuri yrittäjäjuhla Kangasala-talossa, seuraava eli joulunavaus on jo kiikarissa. Kevätmarkkinoitakin on jo suunniteltu – tietystä näkökulmasta on pakkokin, koska linja-autoaseman mahdollisesti lähitulevaisuudessa alkava purku ja uudelleenrakentuminen voivat tuoda eteen varsin kinkkisiä tilanteita markkinajärjestäjille.
– On tässä kaikenlaista venkulointia jo yritetty miettiä, mutta kyllä me perinteisen markkinatapahtuman aina jotenkin saamme järjestettyä.
Paulanne näkee merkittävänä yrittäjäyhdistyksen roolin muutaman suuren, kaikille kuntalaisille tarkoitetun tapahtuman järjestäjänä – eikä äkkiseltään edes keksi, mikä taho voisi venyä vastaavaan.
– Yrittäjäyhdistyksellä on ollut tässä yllättävänkin suuri rooli. Pyrimme kuitenkin olemaan yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkiksi Tredun ja etenkin Kangasalan kunnan. Kunnan kanssa olemme erittäin tiiviisti tekemisissä.
Paulanne antaakin synninpäästön kunnalle, jota välillä arvostellaan siitä, ettei Kangasalla ole riittävästi tapahtumatarjontaa kuntalaisille.
– Ei kunnan tehtävä ole vain viihteen tarjoaminen kuntalaisille. Kyllä kuntalaisten on viihdytettävä itse itseään. Kuntalaisethan juuri ovat se kunta.
Sitoutumispelkoa ja elinvoimaa
Yrittäjien paikallisyhdistys kamppailee Kangasalla varapuheenjohtajan mukaan samojen ongelmien kanssa kuin muutkin yhdistykset.
– Yhdistystoimintaa kohtaan tunnetaan jonkinlaista sitoutumispelkoa. Se heijastelee laajemminkin tätä aikaa, jossa välttämättä ei haluta kuulua järjestöihin.
Toisaalta yrityksiä ja yrittäjiä kasvavassa kunnassa riittää niin paljon, että yhdistyksen hallitukseen asti pääsevät vain motivoituneimmat jäsenet.
Kangasalan kunta on laaja ja yrityksiä paljon. Niinpä yhtä yleispätevää, kaikkia kangasalalaisyrityksiä kiusaavaa ongelmaa Paulanne ei pysty nimeämään. Enemmän merkitsee sijainti: sahalahtelaisilla, keskustan alueen ja vatialalaisilla yrityksillä on kullakin omat toisistaan poikkeavat ongelmakohtansa. Suurimmille yritysoloihin vaikuttaville tekijöille on paikallisesti vain vähän tehtävissä – ne kun ovat Paulanteen mukaan lainsäädännön reunaehdot ja yleinen taloussuhdanne.
– Ja sekin, millainen taloussuhdanne milloinkin on, syntyy oikeastaan pitkälti ihmisten päiden sisässä, Paulanne huomauttaa.
Tänä vuonna, kun yrittäjäyhdistyksessä ja koko maassa on juhlittu tasavuosia, katse Kangasalan yrittäjissä on ollut ymmärrettävästi historiassa ja sen vaikutuksessa nykyhetkeen. Ensi vuonna keskitytään nykyhetken lisäksi vahvasti tulevaisuuteen, kun teemana on ”Elinvoimainen Kangasala”.
– Se, miten parantaa elinvoimaa Kangasalla, koskettaa ihan kaikkia – niin työntekijöitä kuin yrittäjiäkin.
