Tupenpurijat: Vapaaehtoistyötä ilman elinikäistä sitoutumista

Luopioisten mallissa tehdään itse eikä valiteta

”Vaihtopenkin vasen laita”, kuuluu Tupenpurijoiden slogani. Riippuu täysin näkökulmasta, istuuko Pasi Nurmi tässä oikeassa vai vasemmassa laidassa.

Ennen Luopioisten ja Pälkäneen kuntaliitosta Luopioisten sivukylillä pidettiin kirkonkylän väkeä vähän pilalle hemmoteltuna. Hymähdeltiin talkooporukoissa tyyliin, että ei niistä oikein mihinkään ole, eihän niillä ole mitään kylätoimintaakaan. Eikä tarvitsekaan, kun kunta tekee niille kaiken valmiiksi. Saattoi olla hiukan peiteltyä kademieltäkin kommenteissa.

Kuntaliitos teki sitten Luopioisistakin sivukylän – kansan suussa väheksyvästi ”puukirkonkylän”. Johtuiko siitä vai jostain muusta, mutta nykyisin Luopioinen on omatoimisuudessaan jotain aivan muuta.

Mikkolan Navetta ja sen eri yhteisöt tuovat ja luovat kylään hurjan määrän monenlaista kulttuuria kaikkien nautittavaksi. Luja-Lukko Areenalla pelaavat kaikenikäiset pojat ja tytöt salibandyä suurin joukoin.

Luopioisissa on selkeästi oivallettu, että omalla kylällä tapahtuu, kun itse tekee ja järjestää. On huomattu sekin, että kun tekijöitä ilmoittautuu, lähtee myös kunta mukaan tukemaan.

Voidaan puhua omintakeisesta Luopioisten mallista, jossa ei jäädä odottelemaan, että ylhäältä annetaan. Ei itketä tuopin ääressä, kun ei mitään tapahdu, vaan tehdään itse ja nimenomaan yhdessä.

 

Yhdessä ideasta toteutukseen

Talkoilla entiseen yritystilaan tehty salibandyareena on yksi luopioislaisen talkoovoiman monumentti. Hankkeen primus moottorina toimi Pasi Nurmi.

Monen talkoohankkeen primus motorina on toiminut Pasi Nurmi, liikuntamies kiireestä kantapäähän. Hän oli alusta asti luomassa Pälkäneen Luja-Lukon salibandyilmiötä, ja jätettyään valmentajahommat lajin parissa laittoi pystyyn oudolta kuulostavan yhdistyksen Tupenpurijat.

Nimi viitannee mailapeleissä pelivälineen päähän teipattavaan kumituppeen, jota vitosketjun pelaajat hermostuneena pureskelevat odotellessaan kentälle pääsyä.

Pureksinnan lomassa yhdistys on ehtinyt toteuttaa jo ainakin yhden merkittävän projektin: frisbeegolfradan Luopioisten uusitun kuntoradan yhteyteen. Nurmi kehuu Tupenpurijoiden notkeutta organisaationa.

– Yhdistyksen toimiva osa muodostuu viiden hengen johtokunnasta. Kuka tahansa voi ehdottaa meille mitä tahansa toteutuskelpoista ideaa. Yhdistys tarjoaa väylän idean toteuttamiseen. Se ei kerää itselleen rahoja, vaan kukin projekti rahoitetaan omalla tavallaan. Yhdistys tarjoaa osaamistaan ja yhteyksiään ja hakee tarvittavat avustukset.

Nurmi painottaa yhdistyksen ottavan ideoita vastaan joka suunnasta, kyläläisiltä, mökkiläisiltä, yrityksiltä ja muilta toimijoilta.

– Tupenpurijoiden kautta voidaan myös yhdistää pieniä rahavirtoja ja saada niistä yhteensä kertymään summia, joilla asioita päästään toteuttamaan matalalla lähtökynnyksellä.

Frisbeegolfradan korit hankki kunta ja yritykset ryhtyivät niiden korikummeiksi muutaman satasen panostuksilla. Pienimmille yrityksille ja yksityishenkilöille tarjottiin vielä joukkorahoitustyyliin osuutta ”kymppikoriin”, jonka kummiksi pääsi alimmillaan 20 euron panoksella.

 

Toimijat tukevat toisiaan

Jukka Koski esittelee erilaisia kiekkoja ja heittoja.

Projektit vetävät mukaansa tekijöitä, joita aihe kiinnostaa. Jukka Koski on innokas fribeegolffari, joka oli isossa roolissa radan suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Tällaisia ei pieniin kyliin saa, jos ei itse tee. Turha odottaa, että joku ulkopuolinen tulisi jostain ja tekisi. Kannetaan yhdessä vastuuta siitä, että saadaan nuoria liikkeelle ja sellaisetkin pääsevät harrastamaan lajia kotikylässä, jotka eivät ole vielä ajokortti-iässä, Koski iloitsee.

Koskea ihastutti ratahankkeessa se, miten helposti Tupenpurijoille syntyi synergia kuntorataa kunnostaneen Lions Clubin, kunnan ja yritysten kanssa.

Luopioisten malliin kuuluu myös, että kaikista ideoista ei välttämättä tule ikuisia eikä tapahtumista vuosittaista perinnettä.

Luopioisten liikuntapuisto ja sen frisbeegolfrata avattiin keväällä.

– Joskus on parempi tehdä joku juttu vain kerran, kuin salaman välähdyksenä. Sitä voi sitten muistella, eikä tarvitse joka vuosi haalia tekijöitä kasaan. Viiden vuoden päästä voi sitten tehdä uudestaan, jos siltä tuntuu, mutta järjestämisen pakkoa ei ole, Nurmi selvittää.

Nurmi ja Koski vakuuttavat, että heidän tapansa toimia ei aiheuta kellekään tekijälle kohtuutonta rasitetta, kun hommat jaetaan tasaisesti ja kaikki myös hoitavat osuutensa. Näin vältytään loppuun palamiselta, joka lienee yleisin kansantauti yhdistystoiminnassa.

Luopioisten kylän vireydestä kantaa vastuuta myös äijien jumpparyhmä Ollin Atleetit. Kohta 40 vuotta toiminut ryhmä on laajentanut toimenkuvaansa sitä mukaa kun tarpeita on syntynyt.

Myös kentän laidalla viihtyvä Tommi Vuorinen kuuluu Tupenpurijoiden ydinjoukkoon.

– Ryhmässä pyörii tätä nykyä noin 30 miehen rinki, joka keskiviikkoisen kuntopiirin ja 2-3 kertaa viikossa pelattavan lentopallon lisäksi tekee monenlaista talkootyötä, kertoo porukan nuorin, 35-vuotias Tommi Vuorinen, joka on mukana myös Tupenpurijoissa.

Monet Atleettien talkooprojekteista hyödyttävät muiden toimijoiden tapahtumia, kuten polttopuidenteko Rajalansaaren savusaunalle sekä liikenteen ohjaus Sappeen hiihtokeskuksessa ja Kukkia Triathlonissa.

Yhdessä tekeminen ja yhteistyö muiden kanssa yhteiseksi hyväksi ovat heilläkin toiminnan kantavia voimia.

– Porukasta löytyy monen alan ammattimiestä ja yrittäjät antavat koneitaan ja tilojaan käyttöön. Viimeksi tehtiin uimarannan beach volley –kentälle suojaseinää, johon kunta kustansi materiaalit ja johon tulee yrityksiltä mainoksia, sanoo Vuorinen ja muistaa kehua myös lukemattomien asioiden eteen puurtavaa atleettia Seppo Kääriäistä, jota porukassa nimitetään Ministeriksi.

 

Pop up –kauppiaita ja kellujia

Ensi kesäksi Luopioisissa viritellään jo uusia juttuja. Nurmi rohkenee jo kertoa, että Luopioisten Yrittäjien kanssa on ideoitu pop up –tapahtumaa, josta tulisi kesäinen vastine syksyn Pimeemmän kaupan illalle.

– Tarkoitus on sulkea kylän läpi kulkeva Keskitie keskustan kohdalta autoliikenteeltä ja täyttää keskusta kauppiailla ja ohjelmansuorittajilla. Peräkonttikirppistä ja ”ole 4 tuntia yrittäjänä”-meininkiä, Nurmi esittelee.

Katu- ja pihatapahtumaan saisi kuka tahansa tulla ilman paikkamaksuja myymään tai muuten yrittämään mitä haluaa. Kivijalkayritykset olisivat menossa mukana.

Toinen idea on skeittiparkin rakentaminen kylään.

Pälkäneellä loppukesästä avattu skeittiparkki on osoittautunut odotetuksi ja suosituksi. Netta Laukkanen (vasemmalla), Mona Lindholm, Severi Huhtanen ja Jasper Jatuli suuntasivat Pälkäneen skeittiparkkiin heti koulupäivän päätteeksi perjantaina.

– Yhdestä yrityksestä otettiin yhteyttä ja kysyttiin Tupenpurijoiden kiinnostusta olla tällaisessa mukana. Otin yhteyttä kuntaan Ketolan Petriin, joka kiinnostui ajatuksesta. Talven aikana tätä fundeerataan lisää.

Hulvattomimmalta kuulostaa Nurmen visio kesäisestä kelluntapäivästä kylän uimarannan tienoilla.

– Voisi tulla kolmeksi tunniksi kellumaan yksin, kaksin tai vaikka perheen kanssa millä tahansa laitteella. Ei kaljakelluntaa, vaan kaikille sopiva tapahtuma. Hulluimmat kelluntavälineet voisi palkita, visioi Nurmi.

Kelluntapäivän onnistumista eittämättä edistäisi viime kesää lämpimämpi uimavesi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?