Pirkanmaalla on vahva hirvi- ja valkohäntäpeurakanta. Kannan säätelyllä on suuri vaikutus liikenteessä sattuneiden hirvieläinonnettomuuksien määrään.
Pirkanmaan ELY-keskus ehdottaa yhdessä Satakunnan ja Hämeen Riistakeskuksen ja alueellisten riistanhoitoyhdistysten kanssa laatimassaan hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelmassa liki paria sataa toimenpidettä, joilla Pirkanmaan tieliikenteen hirvieläinonnettomuusmäärää voidaan vähentää. Selvitys on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä.
Erityisen merkittävä rooli hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä on Suomen riistakeskuksen koordinoimalla ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten toteuttamalla suunnitelmallisella eläinkantojen säätelyllä. Maanteiden hirvieläinonnettomuudet vähenevät lähes samassa suhteessa kantojen pienentymisen kanssa.
Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu eniten syksyllä pimeän aikaan. Suurin riski on aamu- ja iltahämärässä. Peurakolareita sattuu paljon myös keväällä touko-kesäkuussa sekä alkusyksyllä. Riski törmätä hirvieläimeen on erityisen suuri riista-aitojen aukko- ja päättymiskohdissa sekä riista-aitajakson liittymäalueella, josta eläin saattaa päätyä tiealueelle aidassa olevan aukon tai rikkoutuneen aidan kohdalta. Hirvieläimen käyttäytyminen on aina arvaamatonta, ja erityisesti hämärässä ja vesakoituneilla tienvarsilla ajonopeuden pudottaminen antaa kuljettajalle lisäaikaa reagointiin. Alhaisempi nopeus myös vähentää hirvieläinonnettomuuden seurausten vakavuutta.
Tienvarsien raivauksella lisää reagointiaikaa autoilijalle
Myös tienvarsien raivaus vähentää onnettomuusriskiä. Raivauskierto määräytyy tien hoitoluokan mukaan siten, että vilkasliikenteiset päätiet, riistavaroitusalueet ja riista-aitaosuudet raivataan vähintään 2–3 vuoden välein. Pirkanmaan ELY-keskus on lisäksi vuodesta 2009 lähtien teettänyt niin sanottuja linjaraivauksia yhteensä yli 660 tiekilometrillä. Linjaraivauksessa poistetaan pienpuusto ja nostetaan oksakorkeutta. Raivaus ulotetaan tie- ja suoja-alueelle, jotta näkemäalue on riittävän leveä kuljettajan havaita tietä ylittävä hirvieläin tarpeeksi ajoissa. Linjaraivauksista saadaan paras hyöty silloin, kun samoja tiejaksoja pystytään ylläpitämään säännöllisesti.
Tienvarsien raivaamisen lisäksi tienpitäjän keinoja vähentää hirvieläinonnettomuuksia ovat tiedottaminen, varoitusmerkkien asettaminen, riista-aitojen ylläpito ja rakentaminen sekä nopeusrajoitusten alentaminen vaarallisimmiksi tunnistetuilla tieosuuksilla. Eläimille tarkoitettujen ali- ja ylikulkusiltojen rakentaminen on mahdollista erillisten tienrakennushankkeiden yhteydessä.
Pääosa eläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman yhteensä 187 toimenpiteestä koskee hirvivaroitusalueiden uudelleen kohdentamista, varoitusmerkkien asettamista sekä peuravaara-alueiden merkitsemistä. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan riista-aitojen korjaamista, jatkamista ja uusien rakentamista. Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksen laskemista syksyllä valkohäntäpeuran vahvoilla esiintymisalueilla ehdotetaan siirrettäväksi nykyistä aiemmaksi.
Vahva hirvi- ja valkohäntäpeurakanta
Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta. Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilastotieto osoittaa, sillä syksystä 2015 lähtien poliisi ei ole käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla, jos ei ole sattunut henkilövahinkoja. Sekä hirvien että valkohäntäpeurojen kanta on Pirkanmaalla vahva. Hirviä esiintyy runsaimmin Pirkanmaan pohjoisosan suotuisilla ja laajoilla Virtain, Parkanon, Längelmäveden ja Mäntän ympäristön laidunalueilla. Valkohäntäpeurojen kanta on selvästi muuta Pirkanmaata vahvempi Lempäälässä, Urjalassa, Punkalaitumella ja Sastamalassa.
Viimeisimmät kommentit