Toimitusjohtaja Tommi Helminen näyttää Aitoon koulun oppilaille, miten kätevästi leikkuri irrottaa retroviirit kangasrullalta.
Viime viikolla suomalaisissa yrityksissä vietettiin Tervetuloa meille -viikkoa. Viikon ideana oli avata yritysten ovet kiinnostuneille ja näyttää, miten Suomen seuraavaa sadan vuoden tarinaa rakennetaan.
Pälkäneellä tähän tilaisuuteen tarttui painotalo Printscorpio. Aitoolaisyritys on pitänyt usein aiemminkin avoimien ovien päivää ja esitellyt toimintaansa. Edellinen kerta taisi olla kolmisen vuotta sitten firman viettäessä 30-vuotispäiviään.
Pop up -myymälän ja maukkaiden pullakahvien siivittämänä kävijöitä riitti pitkin päivää. Nonstoppina pyöritetyt esittelykierrokset havainnollistivat, miten moderni tekstiilipaino toimii. Tuttuun tapaan myös Aitoon koulun ja eskarin oppilaat opettajineen poikkesivat talossa. Kaikki Kuohijoella leivotut sata pullaa tulivat syödyksi.
Pälkäneen lipputehtaiden tapaiset tuotteita valmistavat yritykset alkavat olla varsinkin tekstiilialalla harvinaisuuksia Suomessa. Pärjäämisen edellytyksenä on erikoistuminen ja kehityksen kärjessä pysyminen. Printscorpio toi muun muassa ensimmäisenä Suomeen luonnonkuitumateriaaleille tulostetut tuotteet.
Toimitusjohtaja Tommi Helminen kertoo, että vaikka takavuosina kaikkea tuotantoa oltiin viemässä Kiinaan, saa lähialuetuotanto tätä nykyä taas jalansijaa Euroopassa. Tuotannon automatisoiminen on tasoittanut puntteja Kaukoitään nähden ja suurten tuotesarjojen väheneminen suosii painotöiden teettämistä lähellä käyttäjää.
–Isojen ketjujen myymälätkin räätälöivät mainostekstiilinsä omannäköisikseen. Marketin kauppias haluaa vähän erilaisen lipun kuin naapurikauppiaalla on, jolloin isotkin tilaukset pirstaloituvat sisäisesti, Helminen tietää.
Arttu Syväjärvi (vasemmalla), Sauli Väänänen ja Riitta Kataja tutustuvat moderniin tekstiilitulostimeen Elina Vainion opastuksella.
Pitkät painopöydät vaihtuvat printtereiksi
Nopea reagointi asiakkaiden tarpeisiin ja painotekniikan kehitys edellyttävät jatkuvia konehankintoja. Helmisen mukaan tulostustekniikalla tehdään jo valtaosa tuotteista. Yksi perinteinen painopöytä on Printscorpiolla kuitenkin vielä käytössä, sillä silkkipainomenetelmä pitää vielä pintansa tuotteissa, joita tehdään paljon ja joissa ei ole kovin monia eri värejä.
Valtaosa kangaspainatuksista tehdään kuitenkin jo tulostamalla. Suuret digitaaliprintterit toimivat periaatteessa samaan tapaan kuin tietokoneiden paperille tulostavat laitteet. Printscorpiolla on sekä suoraan kankaalle tulostavia että siirtopaperin kautta toimivia laitteita.
–Tulostimia on lähiaikoina hankittu lisää, viimeisin tuli meille kuluneena kesänä. Tuoreimpia konehankintoja on myös leikkuri, joka voidaan ohjelmoida leikkaamaan automaattisesti monimutkaisetkin kappaleet kangasrullasta muotoonsa. Ennen tämän työvaiheen joutuivat tekemään ompelijat pitkälti käsityönä, esittelee Helminen laitetta, joka valokuvaa kankaan, lukee siihen viivakoodin muodossa painetun ohjeen ja pilkkoo rullasta esittelytilanteessa itäsuomalaisen kaupungin retrohenkisiä kolmion mallisia matkamuistoviirejä. Samaan työtahtiin tarvittaisiin monta paria käteviä käsiä ja teräviä saksia.
Tämänkin valokaapin huippulaatuinen kuva on painettu Printscorpiossa tekstiilille.
Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää ajanmukaisen kaluston ohella myös kehitysprojekteihin osallistumista. Prinscorpio on mukana From roll to bag -projektissa, joka tähtää ketjuun, jossa asiakas voi tilata verkkokaupasta vaikkapa omien mittojensa ja makunsa mukaan customoidun urheiluasun. Toinen meneillään oleva projekti selvittää puupohjaisten viskoosikuitujen käyttöä vaatteiden materiaalina.
–Tuotannosta noin viidennes menee vientiin. Norja on meidän ykkösvientimaamme ja seuraavina tulevat Ruotsi ja Viro, kertoo myynnistä vastaava Ari Järvinen.
–Toimitusajat ovat lyhimmillään viiden työpäivän mittaisia. Juuri nyt painetaan tuotteita joulusesonkiin, marraskuussa siirrytään tekemään vuodenvaihteen alennusmyynteihin mainoskankaita, selvittää Järvinen painotalon aikataulua.
Pälkäneellä painetut kankaat loistavat muuallakin kuin kauppojen ikkunoissa ja lipputangoissa.
–Viime vuoden Linnan kutsuissa näkyi meillä painetuista kankaista tehtyjä iltapukuja. Suomen juhlavuoden virallisia kankaita olemme myös tehneet, iloitsee myynnissä työskentelevä Elina Vainio.
Kuka tietää, vaikka Jenni Haukion pyöristyvä vauvavatsa verhottaisiin tänä vuonna pälkäneläiseen huipputuotteeseen?
Ari Järvinen selostaa Merja Tuomolalle (vasemmalla), miten sieniaiheinen seinätekstiili syntyy. Outi Helminen-Järvinen pakkaa pöytäviirejä lähetyskuntoon.
Viimeisimmät kommentit