”Ei muuta kuin pelit käyntiin”

Siinä se nyt on. Jussi Jokilampi katselee sitä varovaisen innostuneesti, laskeutuu toiselle polvelleen ja silittää pehmeää pintaa. Tekonurmi.

– Kyllähän tämä ihan hyvä on. Kenttä on iso, pienpelialueet on merkitty fiksusti, ja saavutettavuuden kannalta tämä on hyvällä paikalla. Valot ovat tärkeät keväällä ja syksyllä, koska ne jatkavat harjoitusaikaa pimeän jo tultua. Ei muuta kuin pelit käyntiin, Jokilampi tuumaa melko tyytyväisen oloisena.

Mitään tekonurmihankkeen palvonta- tai taivastelujuttua Jokilampi, joka itse on puhunut tekonurmikentän puolesta jo vuosia, ei kuitenkaan haluaisi.

– Kangasalla on oltu tässä asiassa jäljessä muita kymmenen vuotta, ja nyt päästään ottamaan niitä vähän kiinni. Ei tässä sinänsä sen ihmeempää ole. Onhan kenttä hieno, mutta tällaisia ne ovat nykyisin kaikkialla muuallakin, hän muistuttaa.

Jokilampi nostaa esiin myös hankkeen puhuttaneen kustannusarvion. Miljoonan potti ei huvennut yhden kentän rakentamiseen, vaan samalla rahalla muun muassa tehtiin Pikkolaan uusi hiekkakenttä, rakennettiin pysäköintialueita ja hankittiin toimiva valaistus Suoramalle. Toki tekonurmen perustamisessa oli tekemistä, kun kenttäaluetta laajennettiin jonkin verran.

– Hanke sai myös ulkopuolista avustusta. Itse tekonurmihan ei maksa paljon, muutaman satatuhatta euroa. Toijalassa ja Viialassa tehtiin kaksi kenttää tämän hinnalla, kun pohjat olivat hyvät.

Jokilampi olisi mielellään tehnyt kentästä samalla kertaa lämmitettävän ja talvikäytönkin kestävän, jos hänen kuulemansa hinta-arviot vajaan parinsadantuhannen euron lisäsatsauksesta pitävät paikkansa.

– Sitten tämä olisi ollut täydellinen. Ei epäilystäkään, etteikö tänne olisi ollut tulijoita hyvään hintaan, jos Kangasalan omat seurat eivät olisi saaneet vuoroja täyteen.

Kenttä on silti mainio, kunhan kulkuporteille saadaan lisäesteet ilkivallan estämiseksi ja kentän toiseen päähän tehdään vielä ylimääräinen kulkuaukko. Se hoksattiin projektissa vähän liian myöhään.

– Kuvittele, kun tuossa päässä saan rankkarin viimeisellä minuutilla ja potkaisen pallon ulos kentältä. Siinä tulee melkoinen kiire pallon hakemisessa, kun ensin saa juosta sata metriä tuohon suuntaan, sata metriä takaisin tänne päätyyn ja sitten vielä takaisin, Jokilampi hymähtää.

Toki skenaario on äärimmäisen teoreettinen. Jokilampi – tai kukaan muukaan kangasalalaisfutari – ei laukoisi rangaistuspotkua ohi maalista.

Lähiaikoina käyttöön

Kenttä luovutetaan kunnalle lokakuun lopussa, ja sitä ennen se pysyy poissa käytöstä. Näin siitäkin huolimatta, että kenttä on valmistunut hyvissä ajoin jo viikkoja sitten.

– Näennäisesti kenttä on ollut kunnossa, mutta jotakin pientä sieltä vielä puuttuu. Kenttää ei voi ottaa käyttöön ennen virallista tarkastusta – jossa ovat mukana rakennuttaja ja urakoitsija – ja luovuttamista kunnalle. Ymmärrän ihmettelyn ylimääräisestä odottelusta kyllä, kun tekonurmea on odotettu kuin kuuta nousevaa jo 15 vuotta, kertoo kunnan vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen.

Ennen lumien tuloa kenttä ehditään saada vielä käyttöön, mutta erillisiä käyttövuoroja sille ei enää jaeta. Helmikuussa tekonurmi on mukana kunnan muiden kenttien kanssa, kun ulkokentille jaetaan haun pohjalta käyttövuoroja.

Pelejä odotellessa.

– Kentän maksullisuudesta eli siitä, maksaako sen käyttö jollekin ja kuinka paljon, ei ole vielä keskusteltu. Vuorojen ulkopuolella kenttä on kuitenkin kaikkien kuntalaisten käytössä, Koskinen sanoo.

Jussi Jokilampi pitää erittäin tärkeänä juuri sitä, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus käydä pelaamassa ilman, että kuuluu johonkin seuraan. Näin kynnys harrastamiseen pysyy matalana. Hän uskoo tekonurmen auttavan paikallista harrastejalkapalloilua.

– Eivät kaikki halua pelata kilpailumielessä. Mutta jos kenttiä ei ole tarpeeksi, kyllä se yleensä on se harrastepuoli, joka ensimmäisenä kärsii seurojen satsatessa kilpatoimintaan.

Uusi kenttä antaa eväät myös isojen turnausten järjestämiseen: vieressä on Suoraman nurmi ja lähistöllä Kyötikkälän kentät. Tekonurmen pitäisi välillisesti parantaa myös viime vuosina kovin kärsineen Suoraman nurmikentän kuntoa, kun aidon nurmen kuormitusta on mahdollista vähentää.

Harmillisena Jokilampi pitää sitä, että tekonurmen myötä Suoraman kentän huikean suuri luistelualue samanaikaisesti sekä kutistuu että pirstaloituu. Siinä mielessä pari lämmintä talvea lievittäisi luistelukeskuksesta luopumisen tuskaa kummasti.

Pitkä tie toteutukseen

Tekonurmea ehdittiin ennen sen toteutumista väläytellä Kangasalla puheissa jo yli kymmenen vuoden ajan. Ensi kertaa se käytännössä näkyi Pikkolan liikuntapuiston suunnitelmissa, jotka kuitenkin kuopattiin pala kerrallaan, vaikka kentälle oli jo ehditty myöntää avustustakin.

Vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen pitää jopa pienoisena ihmeenä, että paikallinen jalkapalloväki on jaksanut puurtaa heikohkoissa olosuhteissa ja viime vuosina FC Kangasala on kasvanut pelaajamäärässä mitattuna Pirkanmaan suurien joukkoon. Tarvetta voisikin Kangasalla olla vielä nykyistä suurempaan kenttämäärään, ja sitä silmällä pitäen esimerkiksi lukion kentän laajennus on tehty mahdollinen lähivuosien tekonurmipäällystys huomioiden.

– Onhan se jotenkin kenttätilanteen kehittymistä kuvaavaa, että oma poikani pelaa nykyisin ihan samoilla kentillä, joilla itse pelasin 30 vuotta sitten. Ainoastaan Kyötikkälän kakkoskenttä on tullut tänä aikana lisää, ja siitäkin on aikaa viitisen vuotta, FC KaVo:n tukipilareihin kuuluva Jussi Jokilampi laskeskelee.

Hän myöntää, että ensimmäistä kertaa aikoihin saattaa ensi keväänä rintaan hiipiä innostus jalkapallokauden lähestymisestä. Aiemmin tie Kyötikkälän samettinurmiseen paratiisiin on kulkenut aina manatun Pikkolan hiekkakentän kautta.

FC KaVo:n puuhamiehiin kuuluva Jussi Jokilampi on ollut vuosien varrella yksi äänekkäimpiä tekonurmen perään huutelijoita ja muistutellut, että Kangasala on ollut suurimpia ilman tekonurmea olevia kuntia. Kauan kaivattu kenttä on nyt saatu rakennettua Suoramalle. Viralliset vihkiäiset ja avajaiset on määrä järjestää keväällä.