Sporttipitäjä herättää huomiota

Tämän lehden välissä jaettava Luja-Lukon liitelehti kertoo pienen pitäjän suuresta seurasta. Tuhannen jäsenen seura reilun 6500 asukkaan kunnassa on valtakunnallisestikin melkoinen harvinaisuus.

Lehdessä esitellään seuran toimintaa, ja kuvissa pienimmät liikuntakerholaiset ovat kolmevuotiaita. Toista ääripäätä edustavat kahdeksankymppiset paritanssikerholaiset. Tähän väliin mahtuu valtava määrä monipuolista toimintaa.

Ensi syksynä Luja-Lukon toiminta siirtyy aivan uudelle aikakaudelle, kun yhteiskoulun ja pääkirjasto Arkin väliin valmistuu uusi liikuntahalli. Kahden hallin yhdistelmäareenasta löytyy täysikokoinen ja ajanmukainen kenttä sekä salibandyn että koripallon tarpeisiin. Näiden lajien lisäksi katon alla voi harrastaa huippuolosuhteissa kaikkia muitakin sisälajeja. Kahden hallin taitekohtaan tulee uusi kuntosali, jonka ikkunoiden takana levittäytyvät kulttuurimaisemat.

 

Uusi liikuntahalli vankistaa Pälkäneen mainetta sporttipitäjänä.

Kun lentopallomaajoukkueen hakkuri Olli-Pekka Ojansivu asteli EM-kisoissa median eteen, suomalaistoimittajat tenttasivat, onko mies tosiaan jo lupautunut Pälkäneen uuden liikuntahallin avajaisotteluun. ”Lelu” vakuutteli, että asiasta on sovittu jo hyvissä ajoin joukkueenjohtaja Jari Perkiön kanssa.

Myös koripalloväki pitkin maata on ihastellut hallihanketta. Odotukset saattavat olla jopa hieman ylimitoitettuja, sillä Pälkäneelle odotetaan Kisakalliosta seuraavaa koripalloareenaa Suomeen.

Korispitäjän mielikuvaa levittävät junnujoukkueet, joita Luja-Lukolla löytyy lähes kaikkiin tyttö- ja poikaikäluokkiin. Muutama vuosi sitten C-poikien SM-sarjassa isompiaan kiusanneet C-pojat pelasivat Pälkäneen koripallokartalle, ja nyt Pälkäneen ja Raholan yhteisjoukkue pistää paremmaksi B-tyttöjen SM-sarjassa.

Tämä ikäluokka on kasvamassa lukioikään. Pelaajien kouluvalintoihin saattaa vaikuttaa se, että kotikylälle valmistuu areena, jossa voi pelata SM-tasolla. Ja samalla menestysjoukkueet toimivat innostavana esimerkkinä nuoremmille ikäluokille: omalla kylällä voi harrastaa korkeimmalla tasolla.

 

Pälkäneläisille alkaa vasta hahmottua, millainen monumentti uudesta areenasta tulee. Rakennushankkeen tässä vaiheessa halli näyttää massiivisemmalta kuin valmiina, sillä sisäänkäynti ja julkisivu muovataan vasta loppumetreillä katutasoon.

Areena haastaa urheiluseuran uudella tavalla, sillä enää kasvua eivät rajoita hallin seinät, vaan vetäjien määrä. Seuratoiminnan lisäksi areena tuo uutta puhtia omatoimiseen liikuntaan. Kuntosalista tulee nykyistä väljempi ja keskeisempi, ja talon lukot sarjoitetaan niin, että hallien sunnuntaiaamut voidaan myydä vaikka äijien sulkapallovuoroiksi.

Jo rakennusvaiheessa on kannettu huolta niistä harrastajista, jotka eivät ole kiinnostuneita sarjataulukoista ja mitaleista. Höntsä- ja kaveriporukoille riittää jatkossa salivuoroja – etenkin kun kaikkien ei tarvitse päästä treenaamaan ja pelaamaan huippupuitteissa tai täysikokoisella kentällä.

Areenan kaksi uutta hallia on jaettavissa moneen osaan, joista jokainen on jokseenkin yhteiskoulun salin kokoinen. Lisäksi samassa pihapiirissä säilyy myös yhteiskoulun nykyinen sali. Harrastajaporukoiden, puulaakisarjojen ja muun vapaamuotoisen toiminnankin kasvu on kiinni enää porukan kokoavista puuhamiehistä ja -naisista. Hyvistä ideoista kannattaa vinkata ajoissa kunnan tai urheiluseuran suuntaan, sillä niiltä voi saada tukea väkeä liikuttavalle toiminnalle.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>