10 asiaa, jotka opin vaihdossa Espanjassa

Olin kaksi viikkoa vaihdossa Espanjassa, Katalonian alueella. Majoituin paikallisessa perheessä ja kävin koulua perheen vanhimman tyttären mukana. Vaihdossa näin, että toisissa maissa elää ihmisiä täysin erilaisessa maailmassa, mutta silti hekin kävelevät, hengittävät ja käyvät kaupassa ihan niin kuin me täällä Suomessa. Kun palasin Suomeen, kaikki tuntui muuttuneen. Pian kuitenkin huomasin, ettei Suomi miksikään ollut muuttunut. Minä olin.

  1. Ei ole olemassa espanjan kieltä. On olemassa maa nimeltä Espanja, jossa puhutaan neljää eri kieltä: galegoa, baskia, katalaania ja castellanoa. Castellano on se, mitä me kutsumme espanjan kieleksi.
  2. Yksin vaihtoon meneminen on iso juttu. Olin lähtenyt vaihtoon huolettomana, eihän matka nyt ole kuin pari viikkoa poissa kotoa. Ei ole ensimmäinen kerta. Matkaan sisältyi kuitenkin paljon asioita, joita en ollut etukäteen ajatellut. Oleskelukaupunkini pääkieli oli katalaani. Vaikka kuinka yritin ymmärtää kieltä, se ei aluksi yksinkertaisesti vain onnistunut. Mielessäni kypsyi monia hyviä kommentteja ja humoristisia letkautuksia – suomeksi. Kun onnistuin kääntämään ne espanjaksi, aihe oli vaihtunut jo moneen kertaan.
  3. Liikenne on vauhdikkaampaa kuin Suomessa. Olin kyllä nähnyt espanjalaisten olevan vauhdikkaita liikenteessä, mutta en aiemmin ollut todella istunut kyydissä, kun Volvo kiitää tiellä 150 km/h ja oikoo liikenneympyrät suoriksi.
  4. Jokaisesta vieraskielisestä sanasta voi olla hyötyä. Katalaani sattui muistuttamaan sanastoltaan ranskan ja espanjan sekoitusta. Parin vuoden ranskan opiskelusta oli siis yllättäen hyötyä, kun opettelin pikkuhiljaa ymmärtämään katalaania.
  5. Suomalaisissa kouluissa ei oikeasti ole mitään vikaa. Kaikki on suhteellista. Vaihdossa ollessani sain tottua paikallisen koulun sisäilmaan, joka oli niin tunkkaista, että oppilaat olivat koko talven nuhassa. Myös koulurakennukset ovat hyvin erilaisia Espanjassa. Ne muistuttavat hieman vankiloita, sillä niistä ei pääse lähtemään kesken koulupäivän. Ei siis niin, että se olisi säännöissä kielletty (vaikka varmaan niissäkin), mutta se oli aitojen ja lukittujen ovien takia fyysisesti mahdotonta.
  6. Ajattelukieleni muuttui spanglish-sotkuksi. Reilu viikon vaihdossa oltuani aloin ajatella englanniksi ja espanjaksi sekaisin. En myöskään enää erottanut kieliä, joita minulle puhuttiin. Espanjaa, ranskaa, katalaania, englantia… Lopulta erotin vain tuttuja ja tuntemattomia sanoja.
  7. Ystäville on aina aikaa Espanjassa. Törmäsimme kadulla tuttuihin. Menimme kahvilaan. Kahvilasta löytyi lisää tuttuja. Tuoleja vedettiin lisää pöytään. Lopulta noin 20 ihmisen juttutuokio päättyi parin tunnin kuluttua. Mihinkään ei ollut kiire.
  8. Suomen puhuminen tuntuu hyvin oudolta kahden viikon tauon jälkeen. Ennen tuntui, että englannin puhuminen sai kieleni solmuun, mutta vaihdon jälkeen suomi vasta saikin.
  9. Espanja ei ole aina lämmin maa. Vaihtokaupunkini oli Pohjois-Espanjassa, joten helmikuussa siellä oli hyvin kylmä. Iltaisin lämpötila laski 6–8 asteeseen, mikä ei sinänsä ollut vielä järkyttävää, mutta se oli, että olimme tuntikausia ulkona tuollaisessa kylmyydessä. Karnevaalien pukukoodimme oli hieman epäsopiva vuodenaikaan nähden. Voin vakuuttaa, että cheerleader-asuissa oli todellakin kylmä.
  10. Hyvä tukiverkosto pitää pään kasassa. Sain pian huomata, että perheeni ja ystäväni Suomessa olivat tärkeä tukijoukko ja viestittelinkin heille useita kertoja päivässä.

 

Heidi Hirmukallio

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>