Pälkäneen ihme

TE-toimiston nimellä nykyisin kulkevat työvoimatoimistot ovat valtion alueellisia toimintoja. Vastuu työllistämisestä on kuitenkin kunnilla. Niitä patistetaan kepin avulla työllistämään kuntalaisiaan.

Kunta joutuu maksamaan puolet työttömän korvauksesta, jos työtä, koulutusta tai muuta aktiviteettia ei järjesty 300 päivässä. Yli tuhat päivää työttömänä olleiden kustannuksista kunnille lankeaa jo 70 prosenttia.

Kuntien maksaman Kela-sakon määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna pitkäaikaistyöttömistä koitui kunnille jo 426 miljoonan euron ”sakkomaksut”.

Kangasala maksoi viime vuonna Kela-sakkoa 1,75 miljoonaa euroa. Summa on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Puolet laskusta kertyi yli tuhat päivää työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä.

Pälkäne on onnistunut työllistämisessä paljon paremmin. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä kävi huipussaan vuonna 2013. Silloin Kela-sakkoa maksettiin 258 000 euroa. Sen jälkeen kustannusten nousu on loppunut, vaikka Kela-sakkoa alettiin periä 300 päivää työttömänä olleista aiemman 500 päivän sijaan.

Muualla maassa muutos puolitoistakertaisti Kela-sakon määrän, mutta Pälkäne maksaa työmarkkinatukea entistä vähemmän. Viime vuonna Kela-sakkoihin kului 192 000 euroa. Summasta enää noin neljännes kertyi yli tuhat päivää työtä vailla olleista pitkäaikaistyöttömistä.

 

Pälkäne erottuu maakunnan työllisyystilastoissa edukseen. Kunta aktivoi työttömiä esimerkillisesti. Tämä säästää satoja tuhansia euroja vuodessa, kun kunnan ei tarvitse maksaa Kela-sakkoa pitkäaikaistyöttömistään.

Vielä ansiokkaampaa työtä Pälkäne tekee nuorten parissa. Nuorisotyöttömyys käväisi syyskuussa yhdessä prosentissa. Alle 25-vuotiaista pälkäneläisistä vain kaksi oli vailla työtä, opiskelupaikkaa tai kohti niitä aktivoivaa toimintaa. Tilastoja tosin kaunisteli hieman työnhakuryhmä, ja lokakuussa nuorista kahdeksan eli 4,2 prosenttia oli työttömänä.

Maanlaajuista huomiota herättänyt Pälkäneen ihme on tehty kunnan työllisyyden hoidon, sosiaali- ja nuorisotyön, TE-toimiston ja paikallisten yrittäjien yhteistyöllä. Tärkein tekijä sen takana on työllisyyskoordinaattori Panu Raivio. Kun hän kolme vuotta sitten aloitti työt kotikunnassaan, Pälkäne löytyi maakunnan työllisyystilastojen hänniltä.

Kunta on määrätietoisesti tiivistänyt nuorten ja työttömien palveluverkkoaan. Pälkäneelle on perustettu nuorten starttipaja ja kansalaistalo Kostiakeskus, joiden kynnykset ovat matalalla. Niiden lisäksi työtä tai opiskelupaikkaa vailla olevia tavoittaa etsivä nuorisotyö.

Tiiviin verkoston ansiosta pälkäneläiset eivät putoa näköalattomaan passiivisuuteen, vaikka työt menisivät alta tai opinnot keskittyisivät. Työllisyyden hoidon, sosiaalitoimen ja nuorisotyön väki tuntee toisensa ja osaa toimia asiakaslähtöisesti. Tämä vaatii ylikunnallista yhteistyötä, sillä sosiaalityö on nykyisin Kangasalan hoidossa. Työkokeilupaikkoja järjestyy joustavasti, sillä paikalliset yrittäjät tietävät, että Panu Raivio löytää sopivat tekijät ja hoitaa paperihommat.

 

Panu Raivio on tehnyt Pälkäneestä työllisyyden hoidon mallikunnan. Olennaista toiminnassa on arvostava ja ripeä ote. Työtä tai opiskelupaikkaa vaille jääneen kanssa laaditaan heti suunnitelma, joka tasoittaa tietä kohti työ- tai opiskelupaikkaa.

Tällä hetkellä Pälkäneellä nautitaan muutaman vuoden työn tuloksista. Paikkakunnan kulttuuri on muuttunut. Kylälle ei enää jää notkumaan porukoita, jotka keräävät lisää opetuslapsia. Aktiivisuus on tarttuvaa. Toimettomuus ei maistu, kun kaverit lähtevät kouluun tai työhän.

Työttömyysjakso voi olla iso elämänmuutos ja suistaa elämän raiteiltaan. Aktiivinen työllisyyden hoito tarjoaa saumakohdassa tärkeää tukea, sillä se tiivistää sosiaalisia verkostoja ja auttaa elämänhallinnassa.

 

Hyvä työllisyystilanne ei ole pelkästään omissa käsissä, vaan Pälkäne menestyy Tampereen kyljessä. Esimerkiksi Kuusamossa tilanne on pitkälti toisenlainen.

Siellä työllisyyden hoitoon käytetään kovaa lääkettä: kunta maksaa Kela-sakkoa vastaavan summan työnantajalle, joka työllistää pitkäaikaistyöttömän.

Kela-sakko on ylimääräinen työllistämistuki, joka tekee pitkäaikaistyöttömistä edullista työvoimaa. Kunta laskee, että satsaus maksaa itsensä takaisin, sillä Kela-sakko voitelee paikallista elinvoimaa.

Mutta miten käy Pälkäneen ihmeen tai Kuusamon mallin sote-uudistuksessa? Se siirtää sosiaalitoimen ja TE-toimiston maakuntien hoitoon parin vuoden kuluttua.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>