Rautajärven koulun käsityöluokassa on hiirenhiljaista. 5.–6.-luokan oppilaat istuvat pöydän ääressä ja keskittyvät. Lankanippu neulansilmään, ja neula sisään säkkikangaspalan etupuolelta.
– Tämä on helppoa, kun vaan muistaa keskittyä, Janne Härkälä miettii.
Jannen vieressä istuva Robert Vuorinen on saanut oman työnsä, pienen ryijyn, jo valmiiksi. Hän kysyy opettajalta lupaa tehdä toinen, ja se toki sopii opettaja Tuija Mattilalle. Vuorista vastapäätä istuvan Helmi Järven työ on vielä kesken, mutta kuitenkin jo erittäin hyvässä vauhdissa.
Kun kaikki koulun vanhimmat oppilaat ovat saaneet ryijynsä valmiiksi, on 3.–4.-luokkalaisten vuoro. Oppilaiden tekemistä paloista kootaan yksi tai kaksi suurempaa ryijyä, jotka jäävät koululle muistoksi Suomen 100-vuotisjuhlavuodesta.
– Oppilaat saavat päättää ryijynsä kuvion vapaasti. Ainoa vaatimus on, että jokaiseen ryijynpalaan tulee sini-valkoinen väritys. Voi olla, että myös 1–2-luokkalaiset pääsevät tekemään omat ryijynsä, mikäli tuntuu siltä, ettei tehtävä ole heille liian vaikea, oppilaita ryijyn teossa auttava Hilma & Olgan käsityöyrittäjä Irmeli Valkama kertoo.
Tekijöidensä näköisiä ryijyjä
Ryijyjä tehdään yhteisvoimin Rautajärven koulun lisäksi myös Aitoon sekä Luopioisten Kirkonkylän kouluilla. Valkama neuvoo oppilaille kädestä pitäen ryijysolmun ompelemisen neulan ja lastan avulla.
– Hyödynnämme kouluilta jo löytyviä materiaaleja parhaamme mukaan. Minä lahjoitan langat ja lainaan tarvittavat neulat. Rautajärvellä käytämme lastoina koululaisten omia viivottimia, ne kun sattuvat olemaan juuri sopivan pituisia tähän työhön, Valkama mainitsee.
Ennen ompelutyön aloittamista urakka on suunniteltu huolella. Jokainen on hahmotellut mallin ensin paperille, ja sen jälkeen mallintanut sen lyijykynän avulla ryijypohjana toimivalle säkkikankaalle. Tärkeä vaihe on myös vaakalankojen harventaminen noin sentin välein, jotta työn tekeminen käy joutuisammin.
– Jokaisesta ryijystä tulee ihan varmasti tekijänsä näköinen, mikä onkin tärkeää.
Ajatuksen kouluille jäävien ryijyjen tekemisestä sai alun perin opettaja Minna Hölli Kirkonkylän koulusta. Valkama nappasi ajatukseen kiinni heti.
– Ennen kuin aloitamme varsinaisen käsityön, käymme läpi hieman myös teoriapuolta: ryijyjen historiaa ja niiden tekemistä, Valkama lisää.
Käsityöyrittäjä toivoo, että lasten mieleen jää ainakin yksi ryijynnimi. Rautajärven 5-6-luokkalaiset muistavatkin jo, että Suomen kuuluisimman ryijymallin nimi on Liekki, ja että sen suunnittelija on Akseli Gallen-Kallela.
Ryijy ei valmistu hetkessä
Irmeli Valkaman mielestä on hienoa, että oppilaat saavat ryijyprojektin avulla tuntumaa sellaisen käsityön tekemiseen, joka ei valmistu kovin nopeasti. Kokemuksen jälkeen lasten on helpompi hahmottaa – ja myös arvostaa – sitä vaivannäköä, minkä käsityön tekeminen usein vaatii.
– Paras palaute tähän mennessä on kuitenkin ollut se, kun eräs oppilas totesi, että ”tämä on paras rättikässätyö ikinä”, Valkama mainitsee.
