Postitaidenäyttely: Erika Pohjola mietti kauan, ennen kuin mielen sisäiset kuvat suomalaisuudesta saivat muodon paperilla

195 tulkintaa Suomen syntymäpäivästä

Erika Pohjolan työssä kaikki lähtee sinisyydestä.

 

Pälkäneen pääkirjasto Arkissa marraskuun ajan esillä ollut MailArt- eli postitaidenäyttely Onnea Suomi 100 vuotta siirtyy joulukuuksi Mikkolan Navetan näyttelytiloihin.  Näyttelyssä on esillä 195 teosta 123 taiteilijalta, jotka edustavat yhteensä 32 maata. Näyttelyn ideoija ja  kuraattori on Anja Mattila-Tolvanen, jonka lisäksi näyttelyssä on mukana neljä muuta pälkäneläistä postitaiteen harrastajaa.

Yksi näyttelyn osallistujista on pälkäneläinen yrittäjä Erika Pohjola. Hän on tuore postitaiteen harrastaja, joka tempautui mukaan puolivahingossa Eurooppalaisen Kulttuuriyhdistyksen aikaisempien näyttelyjen kautta.

– Olin helmikuussa mukana yhdistyksen kirjanmerkkinäyttelyssä omalla työlläni ja vuoden 2016 taiteilijakirjanäyttelystä tein ensimmäisen dokumentaation. Se päätyi muun muassa Brasilian suurlähetystön Helsingin kulttuuriosastolle sen johtajan toivomuksesta ja Paul Tiililän ansiosta myös Helsingin Rikhardinkadun postimuseon kokoelmissa. Noiden kahden näyttelyn kautta varmaan sain olla tässäkin mukana, Pohjola kertoo.

 

 

Tyylitaitaja sopii dokumentoijaksi

Osallistuminen ensi kertaa kansainväliseen postitaidenäyttelyyn jännitti Erika Pohjolaa.

Erika Pohjola  tekee dokumentaation myös  Onnea Suomi 100 vuotta -näyttelystä.  Aikaisemmista tullut hyvä palaute innostaa kehittämään uutta aluevaltausta.

Hänen  firmansa Design Pohjola tarjoaa sisustus-, stailaus-, mainos- ja kiinteistönvälityspalveluita.  Alun perin graafiselle alalle kouluttautunut moniosaaja toteaa, että kiinnostus kuvataiteisiin on melkein varkain kuljettanut häntä nykyiseen työhön.

– Omia töitäni en osaa kutsua taiteeksi, mutta taiteellinen ala on ollut aina lähellä sydäntäni. Pienestä asti olen piirtänyt ja suunnitellut kaikenlaista kynällä paperille, hän kertoo.

Pohjola on tehnyt tauluja ja piirroksia ystävilleni ja piirtänyt muun muassa jonkin verran tatuointeja.

– Yksi oma näyttely minulla on ollut – mutta tähän kansainväliseen näyttelyyn osallistuminen jännitti enemmän kuin se, hän nauraa.

 

 

Sinivalkoisissa mietteissä

Sininen ja sinivalkoinen eivät ole hallitsevia Erika Pohjolan oman sielun värimaisemassa. Silti hänelle oli alusta asti selvää, että ne olisivat hänen Suomi-työnsä värit. Vain ne tuntuivat riittäviltä ja mahdollisilta isänmaan sadan itsenäisen vuoden kuvaamiseen yhdellä paperilla.

– Kuva-aiheiden valinta oli vaativaa. Pyörittelin niitä ensin pitkään mielessäni ja sitten varmasti viikon verran paperilla ennen kuin löysin oikeat, hän kertoo.

Syntymäpäiväonnittelu työn teemana ei ollut hänestä kiinnostava, eikä hän tarttunut siihen, vaan ryhtyi etsimään elementtejä, jotka ilmentäisivät suomalaisuutta, itsenäisyyttä ja vapautta. Piti olla sekä kansallista tuntua että sellaista, mitä ulkomaillakin muistetaan.

Kuvaan ilmestyi luonnon ja talvisodan aiheita sekä muun muassa presidentti Urho Kekkonen.

– En valinnut Kekkosta siksi, että hän olisi mielestäni ehdottomasti paras presidenttimme, vaan siksi, että hänestä on tullut tavallaan ikoninen Suomi-kuva. Ulkomaillakin Kekkonen osataan edelleen yhdistää Suomeen, vaikka hänen jälkeensä on ollut jo monta presidenttiä, Pohjola perustelee.

Hän toteutti työnsä tietokoneella, vaikka oli ensin ajatellut piirtämistä. Monia erilaisia elementtejä tuntui helpoimmalta hallita ohjelman avulla.

– Ei ole varmaan minkään työn kanssa ollut niin epävarma olo, kuin silloin, kun jätin tämän näyttelyyn, hän tunnustaa.

 

Leninistä leppäkerttuun

Näyttelyn työt vaihtelevat laidasta laitaan sekä tekniikan että aiheen käsittelyn puolesta.  Osa on selviä onnittelukortteja, osa kantaaottavia töitä, osa yksinkertaisesti Suomea kuvaavia maalauksia tai piirroksia. Joukkoon ovat mahtuneet muun muassa kansallishyönteisemme, Helsingin rautatieasema ja alastomien ihmisvartaloiden ryhmä, Lenin ja Martti Luther.

Erika Pohjola ei osaa valita vain yhtä suosikkia näyttelyn töistä, mutta huomion saavat erityisesti ne työt,  joiden vuoksi joku on tehnyt paljon ajatustyötä ja nähnyt vaivaa. Muiden maiden postitaiteilijat ovat poimineet töihinsä esimerkiksi suomalaisia postimerkkejä ja muumihahmoja, joista on syntynyt mielenkiintoisia kollaaseja.

– Se koskettaa eniten, kun huomaa, että joku tuntematon jossain kaukana on käyttänyt pitkän ajan ajatellen meitä suomalaisia, hän sanoo.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?