Kiikoisissa eläkepäiviään viettävä Kaino Salminen toimi 1970-luvulla kuuden vuoden ajan metsäteknikkona Pälkäneen metsänhoitoyhdistyksessä. Harjut, järvenselät, Laipanmaa, Äimälän lehdot ja muut luontokohteet tekivät satakuntalaismieheen niin vahvan vaikutuksen, että hän on työstänyt niitä Pälkäne-aiheisiksi lauluiksi vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Musiikin lisäksi Salminen on käsitellyt Hämeessä viettämiään vuosiaan kirjoissa. Seppo, Elvis ja Iltatähti -kirjassa eletään Pälkäneen tanssilavojen kultakautta. Lisäksi Salminen on kirjoittanut Oksalan isännän Jouko Suoniemen elämäkerran.
Maaliskuussa ilmestyy Salmisen neljäs kirja Suomussalmen taisteluista. Kipinä talvisotakirjoihin syntyi 41 vuotta sitten, kun Salminen retkeili isänsä kanssa tämän taistelupaikoilla. Suomussalmen taisteluiden historiaan perehtyessään Salminen on haastatellut myös Pälkäneen ja Luopioisten veteraaneja.
– Hämäläinen JR 65 taisteli hieman pohjoisempana. Mutta tuoreimmassa kirjassa hyödynnän muun muassa luopioislaisen Heimo Käenniemen kertomuksia.
Maa on täynnä sotakirjoja, ja Suomi 100 -juhlavuosi vielä kiihdytti niiden vyöryä. Suuri osa teoksista on kuitenkin kirjoitettu sodanjohdon kuvakulmasta. Karttojen äärellä jälkikäteen analysoituna tapahtumat näyttävät kovasti erilaisilta kuin rivimiesten kuvakulmasta.
Tavallisen sotilaan tuntoja ja tekemisiä tallentaakseen Salminen on kerännyt vuosikymmenten ajan tietoa korpisodasta. Hän on kolunnut taistelumaastossa ja haastatellut veteraaneja eri puolilla maata.
Ei askeltakaan taaksepäin – Polkupyöräjääkärit Suomussalmen taisteluissa -kirja on Salmisen panos Suomi 100 -juhlavuoteen. Kirjan julkaisu lykkääntyi kuitenkin maaliskuulle. Vaikka viivästys harmitti kirjoittajaa, niin lopulta se saattaa kääntyä eduksi.
– Loppuvuodesta kirja olisi helposti hautautunut kirjatulvaan.
Salmisen neljäs kirja Suomussalmen taisteluista keskittyy satakuntalaiseen polkupyöräpataljoona 6:een, jonka riveissä hänen isänsä taisteli.
– Rauman seudun pienipiirteisiin maastoihin ja leppeisiin sääoloihin tottuneet raumalaiset joutuivat talvisodassa kohtaamaan täysin toisenlaiset olosuhteet: Suomussalmella odottivat laaja, koskemattomat korpimetsät. Miehet kohtasivat ylivoimaisen vihollisen oudossa maastossa syvässä lumessa ja ankarassa pakkasessa, Salminen kuvaa epäkiitollista lähtökohtaa.