Pälkäneellä vietettiin marraskuussa koskettavia talkoita, kun lähes sata vapaaehtoista kokoontui sitomaan havuseppeleitä sankarihaudoille. Sinivalkoisella ruusukkeella koristellut seppeleet lasketaan sankarivainajien viimeiselle leposijalle itsenäisyyspäiväksi.
Luopioisissa seppeleiden lasku liitettiin osaksi joulun avausta. Reserviläisten lisäksi seppeleitä kävivät laskemassa lapset, mökkiläiset ja jopa joulupukki.
Osa tilaisuuteen osallistuneista asteli rivistöstä sivuun ja jatkoi sodassa kaatuneen isovanhemman tai sukulaisen haudalle.
– Ainakin pari kertaa vuodessa tulee käytyä, sankarihautausmaalla lepäävän enonsa haudalle havuseppeleen laskenut puutikkalalainen Pellervo Mattila sanoi.
Rautajärven vapaa-ajan asukas Kaija Lehtinen halusi osallistua seppeleen laskuun mökkipaikkakunnalla, koska kotikaupungissa Valkeakoskella ei järjestetty vastaavanlaista tilaisuutta.
– Isänmaan asia on lähellä sydäntä, sillä toimin Hämeenlinnan maanpuolustusnaisten varapuheenjohtajana.
Muutama ylimääräinen havuseppele matkasi takaisin Pälkäneelle, jotta suku- ja perhehautoihin haudatuille sankarivainajillekin riittää seppeleet. Luopioisissa kaikki olivat mukana jo alkuperäislaskelmassa, sillä Tomi Riihiranta kiersi hautausmaan ja etsi suku- ja perhehautojen sankarivainajat.
Kangasalla ja muutamalla muulla paikkakunnalla sankarihautausmaalle koottiin itsenäisyyspäiväksi vartiota, jossa jokaisella haudalla seisoo saman ikäinen mies kuin haudassa lepää. Sotien jälkeen nopeasti kasvaneilla paikkakunnilla vartioiden kerääminen onnistui, mutta Luopioisissa väestönkehitys on käynyt päinvastaiseen suuntaan. Siksi sankarihaudoille ei löytyisi riittävästi nuoria miehiä.
Jouluna sankarihaudoilla sen sijaan on vartio totuttuun tapaan.
– Se kuuluu jouluperinteisiin. Joulu alkaa siitä, Arto Tyrni sanoo.
