Rautajärvellä kymmenen vuotta sitten esitetystä Kalle Antinpoika -näytelmästä alkoi Kari Laineen kiinnostus sukututkimukseen. Torpparista kartanonisännäksi tiensä raivannut Kalle Antinpoika on Laineen äidinisän isä.
– Tutut houkuttelivat mukaan sukututkimuksen pariin. Aloin lukea ja kysellä enemmän tietoja isovaaristani, Laine kertoo harrastuksensa alkuvaiheista.
Sukututkimuksen harrastaminen imaisi lopulta miehen puuhaamaan Luopioisten kunnan (1868–2006) vaiheista kertovan historiaprojektin etujoukkoihin.
Lapsuus Kyynäröllä
Kivismäen talo Kyynäröllä oli Kari Laineen lapsuudenkoti. Isä Simo Laine oli kuorma-autoilija ja sairaanhoitajaksi kouluttautunut äiti Eeva Laine (omaa sukua Pätiälä) hoiti taloutta kotona.
– Pikkusiskoni ja -veljeni kanssa kasvoimme autojen keskellä. Maidon haimme Pietilän talosta ja lähellä oli hyvä uimapaikka. Elo oli rauhallista, Laine muistelee.
Koulunkäynnin hän aloitti Ämmätsän kansakoulussa, jota hän kävi neljä vuotta.
– Koulumatka oli kolme kilometriä, ja kuljimme sen yleensä isolla porukalla.
Kansakoulun jälkeen Laine kävi Orivedellä oppikoulua. Pojan ollessa murrosiän kynnyksellä perhe muutti Tampereen Kalevankankaalle ja koulukin vaihtui. Saman ikäisiä nuoria oli paljon ja Laineella on tästäkin ajasta hyviä muistoja.
– Valmistuin ylioppilaaksi Kalevan Yhteiskoulusta vuonna 1966.
Monipuolinen ura tietotekniikan parissa
Kari Laine pääsi Teknilliseen Korkeakouluun opiskelemaan tuotantotaloutta. Espoon vuosien jälkeen mies palasi Tampereelle ja ura suuntautui ohjelmointiin. Viidentoista vuoden ajan hän teki Tampellan Konepajan tuotannon ja materiaalien ohjausjärjestelmiä.
– 80-luvun puolivälissä siirryin Tietotehtaan Avonius Oy:lle ja sieltä 90-luvun alkupuolella kymmeneksi vuodeksi opettajaksi kauppaoppilaitokseen ja ammattikorkeakouluun.
Ura huipentui yrittäjyyteen, jota Laine teki kumppaneineen kymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle hän jäi seitsemän vuotta sitten.
Kesäasukkaaksi Rautajärvelle
Kari Laineen siteet Luopioisiin eivät koskaan katkenneet Tampereelle muuton myötä. Perhe hankki 60-luvulla mökin Rautajärveltä, ja yhteydenpito sukulaisten kanssa jatkui vilkkaana.
Seuraavalla vuosikymmenellä Laine osti oman mökin niin ikään Rautajärveltä. Mökki ei ole talviasuttava, joten kesäkauden ulkopuolella mies käy Luopioisissa Tampereen kodista käsin.
– Viihdyn Luopioisissa, vaikka olenkin juurtunut asumaan Tampereella. Täällä ihmiset pitävät toisistaan huolta.
Omakotitalon ja mökin kunnossa pitämisten lisäksi Laine hoitaa Rautajärvellä sijaitsevaa metsäpalstaansa. Vapaa-ajallaan hän lukee paljon kauno- ja tietokirjallisuutta.
Harrastus tuli sopivaan aikaan
Työuran loppuvaiheessa alkanut sukututkimuksen ja historian harrastus sattui Kari Laineen mukaan sopivaan vaiheeseen. Työltä oli vapautumassa aikaa ja hän kaipasi mielenkiintoista tekemistä.
Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Laine on muun muassa haastatellut tuttujaan Kyynäröltä ja löytänyt yhteyksiä lapsuusmuistoihinsa.
– Olen alkanut ymmärtää, miksi lapsena kävimme missäkin kyläpaikassa.
Tutkimustensa tulokset mies on julkaissut ylläpitämällään sukuvika.fi -sivustolla.
Vuodesta 2014 lähtien Laine on toiminut puheenjohtajana Sydän-Hämeen Sukututkijat ry:ssä ja aika on kulunut Luopioisten kuntaa koskevan monipuolisen aineiston keruussa ja tallentamisessa aineistopankki.wordpress.com -sivustolle sekä rahoituksen hankinnassa kirjaprojektille.
Luopioisten kunnan historia, jota Seppo Unnaslahti kirjoittaa, valmistunee näillä näkymin vuoden 2019 aikana.
Historian tutkimus jatkuu
Tekemistä riittää kuitenkin myös tuleville vuosille. Suunnitteilla on Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsä -kyläkirjaprojekti yhdessä Oili Valkaman ja Anneli Mattilan kanssa.
– Tämä käynnistynee parin vuoden sisällä ja tarkoitus on tehdä projektia isommalla joukolla. Me teemme Oilin ja Annelin kanssa pohjaksi rungon, jota on sitten helppo täydentää, Laine kaavailee.
Toinen vireillä oleva hanke koskee ajanjaksoa 100 vuotta sitten.
Laineen omassa suvussa on mielenkiintoisesti juuria sisällissodan molemmilta puolita. Äidin isä kuului kartanon poikana valkoupseeri Hans Kalmin esikuntaan. Isän molemmat vanhemmat puolestaan olivat punaisten puolella ja joutuivat vankileirille.
– Tämä asia ei näkynyt lapsuudessani mitenkään ja tuntuu, ettei sisällissodan asioita haluttaisi vieläkään käsitellä, Laine toteaa.
Katse myös tulevaisuudessa
Historian lisäksi Kari Lainetta kiinnostaa ilmastonmuutos. Hän seuraa aihetta aktiivisesti ja pyrkii omassa elämässään tuottamaan niin pienen hiilijalanjälkeen, kuin mahdollista.
Esimerkiksi Laineen talo lämpenee maalämmöllä ja hän on osakkaana tuulisähköä tuottavassa yhtiössä. Kodin sähkösopimuksen mukaan kulutettu sähkö tuotetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla.
– Toinen autoistamme käy biokaasulla ja toinen on hybridi, jota voi ladata ja joka latautuu myös itsestään ajon aikana.
Kilometrejä kertyy mittariin jonkin verran Laineen kulkiessa lähes viikoittain Tampereen ja Luopioisten väliä harrastuksensa vuoksi.
– Tässä harrastuksessa on parasta se, että saa olla tekemisissä mukavien ihmisten kanssa, hän kehuu.
